Uimari Veera Kivirinta saavutti sunnuntai-iltana uransa ensimmäisen arvokisamitalin, kun hän ui 50 metrin rintauinnissa EM-hopealle. Yle Urheilun uintiasiantuntija Ville Kallinen pitää saavutusta mahtavana onnistumisena, jota varten Kivirinta on tehnyt pitkän uran.
– Veera onnistui pitämään kaikki hermonsa kurissa ja saamaan hyvän teknisen uinnin tuohon paikkaan, Kallinen kehui.
Kivirinta oli sekä alkuerissä että välierissä nopein uimari, minkä perusteella häneltä olisi voitu odottaa jopa kirkkainta mitalia. Palkintokorokkeen keskimmäiselle paikalla pääsemiseen hänen ei olisi tarvinnut uida edes ennätystään.
Kallisen mukaan kulta olisi vaatinut Kivirinnalta aavistuksen paremman lähdön. Juuri startti on 29-vuotiaan uimarin heikkous.
– Vaikka Veera on tosi räjähtävä ja hänellä on hyvät voimatasot ja ponnistus, hän ei pääse telineestä niin elastisesti liikenteeseen. Siinä hän antaa muille maailman huipuille vähän tasoitusta.
Jopa MM-mitali mahdollinen
Kaksoisuraa uimarina ja poliisina tekevä Kivirinta on jo pidemmän aikaa pohtinut, kauanko uintiura jatkuu. Yhtenä vaihtoehtona oli lopettaa ura tähän kesään, mutta hopeamitalin kaulaansa saatuaan hän kertoi päättävänsä uran vuoden päästä kesällä.
– Jos Veera nyt alkaa tässä enemmänkin menestyä ja saada vaikka MM-mitaleja tai muita EM-mitaleja, en pitäisi kiveen hakattuna mitään tällaista päätöstä. Jos homma toimii ja maistuu hyvältä niin, että motivaatio on korkealla, niin menee niin pitkälle kuin haluaa, Kallinen sanoo ja vertaa Kivirinnan jatkopäätöstä maastohiihtäjä Krista Pärmäkosken vastaavaan.
Mikäli Kivirinta saa hiottua uintiaan rennommaksi ja parannettua starttiaan, hän voisi asiantuntijan arvion mukaan kamppailla vuonna 2025 hyvänä päivänä jopa pitkän radan MM-mitalista.
Tason nostoa vaaditaan
Nyt saavutettu EM-hopea tuli Kallisen mielestä ennen kaikkea Kivirinnan ja hänen valmennustiiminsä erinomaisen panoksen ansiosta.
– En usko, että Veeran mitali on millään tavalla minkään valmennusjärjestelmän tai valmennussysteemin tuotos varsinaisesti, Kallinen sanoo.
Suomen joukkue Belgradin EM-uinneissa oli historiallisen suuri, kun altaassa nähtiin 19 suomalaisuimaria. Kokonaissaldoksi muodostui yhden mitalin lisäksi kahdeksan finaalipaikkaa.
Kallisen mukaan saldo on juuri se, mitä tällä kokoonpanolla Suomen oli mahdollista saavuttaa. Asiantuntija kuitenkin muistuttaa, että kisoista puuttuivat monien maiden parhaat uimarit, joten mitaleja ja finaalipaikkoja tarjottiin kuin hopeatarjottimella.
– Realiteetti on se, että Suomella on hyvinä päivinä mahdollisuus ottaa yhdestä kahteen mitalia. Mutta jotta Suomi taistelisi isommista määristä finaalipaikkoja ja mitaleja, tason on noustava.
Kallinen näkee, että Suomella on lupaavia junioreita, mutta tason saaminen leveämmäksi vaatisi systeemitason ajattelun muutosta niin valmennuksessa kuin harjoittelussakin. Hänen mukaansa Uimaliitossa on jo pohdittu korjausliikkeitä seuraavalle olympiadille.
– Uskon siihen, että suomalainen uinti voi nousta.
