Kritiikki Suomen Olympiakomitean vallan keskittämisestä sekä huippu-urheilun ulkoisen arvioinnin käsittelemättä jättämisestä jatkuu. Nyt Olympiakomitea kertoo, miten se vastaa siihen ja kehittää toimintaansa niin huippu-urheilun parissa kuin liikunta- ja urheiluverkostossakin.
Suomenruotsalaisen urheilun ja liikunnan keskusjärjestö Finlands Svenska Idrottin pääsihteeri Henrika Backlund suomi Vuokatin huippu-urheiluviikolla Olympiakomitean johtoa tiukin sanoin.
– Kukaan ei uskalla keskustella siitä, kuka ohjaa huippu-urheilua ja miten, Backlund sanoi.
Backlundin esille nostamia asioita on myös Suomen huippu-urheilun ulkoisessa arvioinnissa: Olympiakomitean johtamisjärjestelmä ja johtamismuodot eivät vastaa urheilujärjestelmän verkostomaista luonnetta. Tiukka ylhäältä alas johtaminen herättää arvioinnin mukaan verkostossa epäluottamusta.
Olympiakomitean huippu-urheilun johtaja Matti Heikkinen tunnistaa monet niin Backlundin kuin Suomen huippu-urheilun ulkoisen arvioinnin nostamat asiat.
– Rohkeita avauksia. Ei tässä pidä pelätä, eikä kenenkään suuta haluta todellakaan sulkea. Haluamme kaikki raikkaat ajatukset esille. Ei voi olla vain kritiikkiä, täytyy olla myös ratkaisuja.
Huippu-urheilun uusi strategia on tekeillä
Olympiakomitea johtaa kahta suurta kokonaisuutta: huippu-urheilua sekä liikunta- ja urheiluverkostoa.
Molemmissa ovat käynnissä merkittävät muutos- ja selvitystyöt.
Olympiakomitea rakentaa uutta huippu-urheilun strategiaa. Huippu-urheilun osalta vastuuta siirretään enemmän verkostojen eri tasoille: valmennuksesta vastuuta on siirretty Vierumäen urheilukeskukselle, urheilun osaamisen kehittämisessä urheiluopistoverkostolle.
– Kiteyttäisin sen niin, että me olemme menneen ja tulevan välissä sekä suomalaisessa huippu-urheilussa että oikeastaan koko liikunnan ja urheilun osalta, Heikkinen toteaa.
Alla Heikkinen kertoo ristiriitaisista johtamisen odotuksista ja käynnissä olevasta huippu-urheilun strategiatyöstä.
Esimerkiksi paraurheilun arvioinnin alustavissa tuloksissa selvisi, että verkostolle ja toimijoille oli epäselvää, kuka heillä kantaa johtovastuuta.
– On tärkeää katsoa, missä se valta ja vastuu on ja siitä huolimatta pystytään yhdessä tekemään verkostomaista toimintaa.
Liikunta- ja urheiluverkosto on epäselvä
Liikunta- ja urheiluverkostosta tehdään laajaa selvitystyötä. Tavoitteena on kuvata, mikä ovat kunkin verkoston osan tehtävä, tavoite ja rooli sekä selvittää, mitä yhteisiä palveluita voitaisiin järjestää kaikille verkoston jäsenille. Lisäksi kartoitetaan verkoston muutostarpeita.
Olympiakomitean hallintojohtaja Emilia Ottelan mukaan selkeää kuvaa liikunnan ja urheilun verkostosta ei ole tähän mennessä saatu.
Vielä kesken olevan selvityksen taustamateriaaleissa kerrotaan, että yhteisiä palveluja voisivat olla taloushallinnon, henkilöstö- ja it-hallinnon, hankintojen sekä koulutus- ja seuratoiminnan tukitoiminnat.
Työ on kesken. Ottela painottaa, että Olympiakomitea ei päätä asioista yksin.
Emilia Ottela kertoo audiolla Olympiakomitean tehtävästä sekä käynnissä olevasta liikunta- ja urheiluverkoston selvitystyöstä.
Jäsenistöön kuuluu 89 jäsenjärjestöä, 30 kumppanijäsentä ja neljä henkilöjäsentä. Myös Finlands Svenska Idrott on mukana päätöksenteossa.
Huippu-urheilun johtaja Matti Heikkinen toteaa, että nykypäivänä on aika helppoa elää ja olla. Liikkua ei tarvitse, jos ei koe siihen jotakin syytä.
– Siinä mielessä ehkäpä meilläkin johtamisjärjestelmät ja ajattelutavat tulisi päivittää tämän myötä.
