Kokkolassa kaksikielisyys on hyvin vahvaa verrattuna muihin alueisiin, joissa puhutaan ruotsia.
Jopa 60 prosenttia Kokkolan ruotsinkielisistä asukkaista määrittelee itsensä kaksikielisiksi. Vain joka kuudes oppilas määrittelee itsensä lähinnä ruotsinkieliseksi, kertoo ajatushautomo Magman viime vuonna julkaisema raportti.
Kokkolassa kaksikieliset käyttävät ruotsia koulussa ja kodeissa, mutta harrastuksissa ja kavereiden kesken puhutaan enemmän suomea.
He kokevat, että kielikysymys on käytännöllinen ja valitsevat sen kielen, jolla uskovat pääsevänsä asiassa helpommin eteenpäin. Yleensä se on suomi.
– Yksi kaveri haastattelussa sanoi, että kielikysymys ei ole mikään ”issue”. On itsestäänselvä valinta, että puhutaan suomea, niin toinen varmasti ymmärtää. He kokevat, että tämä ei ole ongelma, sanoo tutkimuksen tehnyt Jens Berg.
Kokkolan ruotsinkieliset ovat aina käyttäneet paljon suomea. Nykyisin melkein kaikki ruotsinkieliset aloittavat automaattisesti keskustelun suomeksi.
– Toisaalta se on hyvä juttu yksilötasolla, koska pystyy valitsemaan, puhutaanko kumpaa kieltä. Jos mietitään kaupunkia ja kaupunkikuvaa ja sitä, miten paljon esimerkiksi suomenkieliset saavat kuulla ja harjoitella ruotsinkieltä, niin sitten on vähän pahempi juttu. Jos kukaan ei kuule ruotsia, niin sitä eivät pysty suomenkieliset harjoittelemaan.
Berg painottaakin, että jos ruotsia ei käytetä, se häviää kaupunkikuvasta.
– Oli myös hienoa huomata, että suomenkieliset kokkolalaiset, jotka osallistuivat tutkimukseen, sanoivat pääsääntöisesti, että haluavat käyttää enemmän ruotsia. He toivoisivat, että saisivat kutsuja ruotsinkielisiin tilaisuuksiin, joissa saisi puhua enemmän ruotsia.
Ero naapurikaupunkiin on suuri
Kokkolassa vain 28 prosenttia ruotsinkielisistä on kokenut häirintää tai syrjintää oman kielensä vuoksi. Se on ennätysalhainen luku. Kokkolassa koetaan, että suhde suomen- ja ruotsinkielisten välillä on hyvä.
Kun kokkolalaisia nuoria verrattiin muihin ruotsinkielisiin alueisiin Suomessa, erot olivat suuria. Kokkola muistuttaa kielimaailmaltaan enemmän pääkaupunkiseutua. Esimerkiksi Kokkolan ja Pietarsaaren välillä on iso ero.
– Varsinkin kun katsoo, mitä kieltä nuoret käyttävät harrastuksissa ja kavereitten kesken. Pietarsaaressa ruotsinkieliset käyttävät ruotsia melkein aina kaupungilla, somessa ja harrastuksissa.
Berg muistuttaa, että jos ei itse käytä ruotsia, ei voi myöskään odottaa, että saa kohtelua ruotsiksi.
– Tämä kyllä lähtee aika paljon meistä ruotsinkielisistä. Jos me emme käytä ruotsia, niin ei voi sitten toivoa tai laatia, että joku toinen puhuisi sitä meidän kanssa.
