Koulujen opetustilojen suunnittelussa keskitytään nyt rauhallisuuteen. Tavoitteena on, ettei oppilaan ole pakko viettää koko päivää yhdessä isossa tilassa.
Yksi suurimmista avoimen tilan ongelmista on meteli. Sen takia uusien koulujen suunnittelussa on luovuttu isoista yhtenäisistä tiloista ilman jakomahdollisuutta, läpikulusta opetustilan kautta ja ääniä heijastavista materiaaleista.
Tällä hetkellä moneen uuteen kouluun rakennetaan muuntojoustavat oppimistilat. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että iso tila voidaan jakaa pienemmiksi tiloiksi aina opetustilanteen mukaan.
Esimerkiksi Kuopiossa kaupunki on tehnyt linjauksen, jonka mukaan uusiin kouluihin tehdään muuntojoustavat tila.
Muunneltavat tilat toimivat paremmin, kun kouluikäisten lasten määrä vähenee tulevaisuudessa. Tiloja voidaan käyttää joustavammin muuhun kuin opetukseen ilman isoa remonttia.
Perinteisiä luokkia, soluja ja väliseiniä jälkikäteen
Selvitimme Suomen kymmenen suurimman kaupungin kouluhankkeet viimeisen parin vuoden ajalta. Vastauksista selviää, että opetusta varten halutaan myös huoneita, joihin voi vetäytyä pienen ryhmän kanssa. Toisaalta halutaan mahdollistaa ison ryhmän kokoontuminen samaan tilaan.
Suomessa rakennetaan edelleen myös niin sanottuja käytäväkouluja.
Esimerkiksi Turun uusissa kouluissa on perinteinen luokkahuonejako. Luokkien välissä on pariovet, jotka voi tarvittaessa avata.
Porin uusissa koulurakennuksissa opetustilat on tehty soluittain. Yhdessä solussa on kaksi luokka-astetta. Esimerkiksi 1. ja 2. luokan oppilaat ovat samassa solussa. Solun keskellä on torialue ja opetustilat sijaitsevat sen ympärillä. Tilojen välisiä seiniä pystytään osittain avaamaan.
Oppimistiloja on muokattu myös jälkikäteen. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren kouluun tehtiin väliseiniä. Koulujen avoimiin opetustiloihin on rakennettu jälkikäteen seiniä myös Oulussa ja Espoossa.
Perusteena opetussuunnitelma, mutta OAJ:ssä ei sitä ymmärretä
Koulurakentamisessa alettiin suosia avoimia oppimistiloja, kun uusi opetussuunnitelma tuli voimaan vuonna 2014.
Osa opettajista kokee isossa tilassa toimimisen mielekkääksi. Yleensä samassa tilassa on kaksi tai kolme ryhmää, joita opettaa opettajista ja avustajista koostuva tiimi. Osa opettajista haluaa kuitenkin ympärilleen omat seinät.
Opettajien ammattijärjestön mielestä avoimia tiloja ei voi perustella opetussuunnitelmalla.
Suunnitelmassa on maininnat avoimista oppimisympäristöistä. Se ei OAJ:n mukaan tarkoita fyysisesti avoimien tilojen rakentamista vaan pedagogisia toimintamalleja.
Opetushallitus arvioi, että avoimia opetustiloja on noin 2–4 prosentissa eli alle sadassa Suomen kouluista. Kouluja on noin 2 000.
Tulevaisuudessa koulujen rakentamisessa on otettava entistä enemmän huomioon ilmastoon, ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet, psykososiaalinen ja fyysinen turvallisuus ja kiusaamisen ehkäisy.
Valvonnan vuoksi monessa koulussa on lasiseiniä. Niiden ongelma on, että oppilaat häiriintyvät mahdollisuudesta seurata ohikulkijoita.
Juttuun on haastateltu Verstas arkkitehtien arkkitehti Riina Palvaa, Opetushallituksen yliarkkitehtiä Roope Rissasta ja Opettajien ammattijärjestön koulutuspolitiikan johtajaa Nina Lahtista.
