Kuopiolainen Riikka, 51, kaatui toukokuussa portaissa. Hän putosi 7–8 porrasväliä päätyen vasemmalle kyljelleen. Jotain meni pahasti rikki ja kivut olivat kovat.
Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä otetut röntgenkuvat vahvistavat, että vasemman käden olkaluu murtui pirstaleisesti. Luu oli käytännössä mennyt poikki.
Päivystyksessä todettiin, että murtuma on huonossa asennossa ja se on leikattava. Leikkauksen kiireellisyys luokiteltiin 1–7 vuorokauteen.
Riikka kotiutettiin ensiavusta kantoliinan ja parasetamoli-reseptin kanssa odottamaan aikaa leikkaussaliin. Päivystävä lääkäri lupasi leikkauksen ”heti, kun leikkauspöytä vapautuu”.
Käytämme Riikasta tässä jutussa vain hänen etunimeään, koska kyse on hänen terveystiedoistaan. Yle on nähnyt hänen potilaskertomuksensa.
Sietämätöntä kipua
Riikka kertoo, että jatkuvan säryn lisäksi pienikin liike käsivarressa aiheutti sietämätöntä kipua. Yksin asuvalle arjessa selviytyminen oli vaikeaa.
– Söin mikroruokia, nukuin rantatuoliasennossa enkä pystynyt kumartumaan, kun se sattui liikaa, Riikka kertoo.
Hän kertoo käyneensä neljä kertaa tiedustelemassa leikkausaikaa ja kertomassa, ettei pärjää kovien kipujen vuoksi. Lääkäriä hän ei päässyt tapaamaan mutta sai vahvempia kipulääkkeitä.
Nukkuminen onnistui uusien kipulääkkeiden avulla pienissä pätkissä istualtaan. Käsivarsi oli turvoksissa ja mustelmalla.
– Luu oli poikki, eikä käsivartta pystynyt liikuttamaan lainkaan. Kivut olivat aivan hirveät, Riikka sanoo.
Riikka odotti yhdeksän vuorokautta pelkästään tietoa leikkausajasta. Lopulta käsi leikattiin 12 vuorokautta tapaturmasta.
Viivästetty leikkaushoito yleistä
Vs. johtajaylilääkäri Miika Hernelahti Pohjois-Savon hyvinvointialueelta kertoo, että suuri osa leikkausta vaativista murtumista hoidetaan viivästetysti. Tavanomainen odotusaika on 1–2 viikkoa. Poikkeuksen tekevät avomurtumat ja lonkkaleikkaukset, jotka hoidetaan mahdollisimman nopeasti.
– Murtumissa alle kahden viikon viivästyksellä ei yleensä ole vaikutusta hoidon lopputulokseen, Hernelahti kertoo.
Hernelahden mukaan on potilaan etu, että leikkauksen tekee virka-aikaan kyseiseen vammaan perehtynyt kirurgi, kun pahin turvotus on laskenut.
– Tällöin hoidon lopputulos on parempi, Hernelahti sanoo.
Riikan tapaus on puhuttanut sosiaalisessa mediassa, ja moni on epäillyt, että kyseessä on Pohjois-Savon hyvinvointialueen säästötoimenpide. Hernelahti ei tätä allekirjoita, sillä toimintatapa on laajasti käytössä koko Suomessa.
– Jokunen vuorokausi voi tietysti selittyä sillä, että on ruuhkaa leikkaussaleissa, mutta lääketieteellisesti kiireelliset asiat pystymme tekemään tarvittavassa ajassa, Hernelahti sanoo.
Kotiutus epäonnistui
Hernelahden mukaan viivästetyssä leikkaushoidossa on erityisen tärkeää, että potilas saan riittävästi tietoa siitä, miksi hän joutuu odottamaan leikkausta, miten kauan odotus voi kestää ja että odottaminen ei heikennä hänen hoitonsa lopputulosta.
Hernelahti ei ota suoraan kantaa Riikan yksittäiseen tapaukseen, koska ei tunne sen yksityiskohtia, mutta hän pitää mahdollisena, että kotiuttamisessa on ehkä toimittu puutteellisesti.
– Aina, kun potilas kotiutetaan, tulee arvioida kotona pärjääminen, jotta siitä ei tule ongelmia. On myös erittäin tärkeää, että potilas saa riittävän kipulääkityksen.
Hernelahden mukaan päivystyksessä on aina kotiutushoitaja, jonka tehtävä on varmistaa ja järjestää, että kotiutuvalla potilaalla on omissa kotioloissaan toimintakykyynsä nähden riittävästi apua sekä jatkohoitoasiat selvät.
– Kuulostaa siltä, että tässä olisi epäonnistuttu. Olemme siitä tietysti pahoillamme.
Kuntoutuminen jatkuu
Tapaturmasta on nyt hieman yli kaksi kuukautta. Onnettomuudesta muistuttaa pitkä arpi ja käsivarren rajoittunut liikerata. Siihen on annettu kuntoutusohjeet, joiden toteuttaminen on nyt oman tahdon ja voimien varassa.
Riikka on tyytyväinen itse leikkaukseen. Hänestä oli kuitenkin kohtuutonta joutua odottamaan leikkausta 12 vuorokautta pahasti murtuneen ja kipeän käsivarren kanssa yksin kotona.
Riikka kertoi kokemuksistaan Puskaradio Kuopiossa ja siitä on uutisoinut myös MTV Uutiset.
