Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
PARIISI. Olympiaurheilun suurvalta Norjakin alkoi jo tuskailla mitalittomuutta, vaikka maan raskaat yleisurheilukanuunat Jakob Ingebrigtsen sekä Karsten Warholm ovat tulessa vasta alkavalla viikolla.
Kymmenotteluun kohdistui toki positiivisia odotuksia: olihan Markus Rooth nuorten EM-kultamitalisti Espoosta viime kesältä ja seurakaveri Sander Skotheim EM-kakkonen Roomasta vajaan kahden kuukauden takaa.
Lopputulemahan nyt tiedetään. Skotheim olisi vienyt olympiakullan aivan pystyyn, ellei hyppykammosta kärsinyt kaveri olisi tuhonnut peliään seiväspaikalla – jolla taas Rooth 20 sentin ennätysparannuksella tarrasi voittoon, joka ei maanmiehelle ”kelvannut”.
Olisihan se pitänyt arvata, että kun Norja mitalitilinsä avaa, laji on sitten heti tällaista olympiastatuksen aatelisluokkaa.
Rooth ja Skotheim edustavat oslolaista Tjalve IK -seuraa, jonka kotikenttä on tarunhohtoinen Bislett.
Nimi tulee norjalaisista muinaistarustoista ja tarkoittaa nopeita jalkoja. Sellaiset löytyvät 10-ottelun päätöslajissa eli 1 500 metrillä ennen kaikkea Skotheimilta. Hän lähti oman pelinsä hävittyään jänikseksi seurakaverinsa paraatiin kohti Norjan yleisurheiluhistorian toista olympiavoittoa lajissa.
Jos seurakaverukset olisivat ottaneet kaksoisvoiton, se olisi ollut toisinto 96 vuoden takaa. Amsterdamin olympiakisoissa sellaisen napsivat Tampereen Pyrinnön Paavo Yrjölä ja Akilles Järvinen.
Sen verran Roothin 8 796 pisteen veto vaikutti suomalaiseenkin lajitodellisuuteen, että Eduard Hämäläisen 8 735 on nyt entinen Pohjoismaiden ennätys.
Tjalve IK on Timanttiliigan kruununjalokiviin kuuluvan Oslon Bislett Gamesin päävastuullisia järjestäjiä.
Lievä erikoisuus on, ettei seuran tuore yleisurheilun olympiavoittaja ensi kesänäkään niissä kilpaile, kun oma laji ei tietenkään ole yhden illan tapahtuman ohjelmassa.
Tjalven edellinen olympiamitalisti oli moukarinheittäjä Eivind Henriksen.
Ottelupohjainen lähtö
Norjassa lasten yleisurheiluvalmennus seuroissa lähtee usein liikkeelle ottelupohjaisesti. Kun 22-vuotiaat Rooth ja Skotheim vuonna 2017 olivat 15-vuotiaita, heille todistettiin, että ottelupohjaisesta harjoittelusta ei ole haittaa, vaikka myöhemmin iskisi halu panostaa vain yhteen lajiin.
Todistaja ja esikuva oli eräs Karsten Warholm, nuorten 8-ottelun maailmanmestari, joka 9. elokuuta 2017 juoksi Lontoon MM-kisoissa aidatulla ratakierroksella ensimmäisen arvokisavoittonsa 21-vuotiaana.
Kun nuoret pohjoismaalaiset menestyvät tällaista harjoituskestävyyttä vaativissa globaaleissa ja brutaaleissa lajeissa, tulee tietenkin miettineeksi, miten eri tavalla lapsiin saadaan liikettä norjalaisissa kodeissa ja seuroissa kuin suomalaisissa.
Äitikin huippuammattilainen
Geenien merkityksestä huippu-urheilussa ei voi puhua kylliksi. Markus Roothin valmentajaisä Espen Rooth oli yleisurheilija-rattikelkkailija ja äärimmäisen vahva sekä kimmoisa mies.
Äiti Mette Malm pelasi huippuammattilaisena käsipalloa 1990-luvulla maailman ykkösseurassa Baekkelagetissa, mikä taas ei olisi onnistunut olematta vahva ja kimmoisa.
Nyt isä johtaa urheilututkimusta tekevää, Norjan jalkapalloliiton rahoittamaa Idrettens Helsecenter -laitosta Oslossa. Sieltä poika saa kaiken harjoitteluun tarvitsemansa hitech-puolen avun. Perhe on varakas, mistä ei koskaan ole haittaa jälkikasvun unelmien avittamiseksi.
Edellinen Roothia – niukasti – nuorempana 10-ottelun olympiakisoissa voittanut on britti Daley Thompson, Moskovassa 1980. Brittien yleisurheiluapajien alfauroksena pyöri tuolloin maileri Steve Ovett, joka määritteli Thompsonin urheilumuodon näin: ”Yhdeksän mikkihiiri-lajia ja etananvauhtinen 1 500 metriä.”
Norjan seuraavaa yleisurheilukultaa tiistaina 1 500 metrillä yrittävä Jakob Ingebrigtsen tuskin ajattelee raa'asta kuninkuuslajista näin matalamielisesti, vaikka onkin juossut matkan 63 sekuntia nopeammin kuin Markus Rooth.
