Valtionhallintoon kohdistuu mittava säästökuuri. Tällä hallituskaudella ministeriöiden ja niiden virastojen käyttörahaa leikataan noin 400 miljoonalla eurolla ja se tehdään vieläpä etupainotteisesti. Säästöistä 281 miljoonaa kohdistuu jo ensi vuoteen.
Valtionhallinnon menoista noin 80 prosenttia on henkilöstökuluja, joten vaikutukset osuvat myös viranhaltijoihin.
Tämä tiedetään myös heitä edustavissa ammattiliitoissa. Valtion työntekijöiden etuja ajetaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukossa, Ammattiliitto Prossa ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä.
Keväällä liitoissa vietettiin hallituksen suunnitelmien vuoksi unettomia öitä ja ennakoitiin jopa 3 000 henkilön vähennystarvetta. Luvassa olisi laajoja yt-neuvotteluita ministeriöissä ja virastoissa.
Nyt ministeriöt ovat julkistaneet omia säästölistaehdotuksiaan.
Niiden perusteella Jukon neuvottelupäällikkö Minna Salminen on alkukesää toiveikkaampi.
– Hallituskauden aikana puhutaan edelleen varmaankin tuhansien henkilöiden vähennyksistä, mutta jää nähtäväksi miten paljon pystytään hyödyntämään esimerkiksi eläköitymistä tai luonnollista poistumaa, hän sanoo.
– Olen kuitenkin siltä osin toiveikkaampi, että uskoakseni virastot ja hallinnonalat saavat itse etsiä niitä kohteita. Ettei pääsääntö ole se, että on vähennettävä tietty määrä henkilöstöä. Valtiovarainministeriö ja hallituksen budjettiriihi tulee sitten näyttämään, toteutuuko tämä.
Jukon akavalaiset jäsenet työskentelevät valtionhallinnossa asiantuntija-, johto- ja esimiestehtävissä. Käytännössä he ovat esimerkiksi poliiseja, upseereja, tuomareita, tullivirkamiehiä, verotarkastajia, projektipäällikköjä, osastopäällikköjä ja tutkijoita.
Yt-neuvotteluja tulee
Ammattiliitto Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simolan mukaan vielä uusia yt-neuvotteluja ei ole aloitettu, mutta niitä kyllä tulee.
– Tilanne on siltä osin sama kuin keväällä. Tämän hallituskauden aikana virkamiesten lukumäärä tulee näillä säästöpäätöksillä tippumaan tuhansilla. Nyt sisällä olevat talousarvioesitykset osoittavat, että ensi vuoden osalta säästöt tulisivat olemaan joitain satoja henkilöitä, Simola sanoo.
– Tullaanko niihin lukuihin pääsemään luonnollisen poistuman kautta vai irtisanomisilla, jää nähtäväksi.
Pro edustaa valtiohallinnossa muun muassa asiantuntijoita ja tarkastajia.
Samoilla linjoilla on kolmannen liiton edustaja. JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch pitää mahdollisena, että henkilöiden määrä vähenee kokonaisuutena tuhansilla.
– Varmaan edelleen puhumme tuhansista, mutta keinovalikoimassa on nyt myös säästöjä kehittämisrahoista, matkustamisesta ja tekemällä organisaatiomuutoksia. Lisäksi mainitaan myös eläköitymisen kautta saavutettavat säästöt, Karrasch sanoo.
– Ehkä nyt on hieman positiivisempi näkemys irtisanomisten määrästä kuin oli vielä alkukesästä.
JHL:ssä on muun muassa poliiseja, vanginvartijoita, rajavartijoita ja puolustusvoimien siviilihenkilöstöä.
Yllä olevassa kuvassa on esitetty valtion suurimmat virastot. Kaikkiaan ministeriöiden alaisuudessa on yli 100 virastoa.
Hallitus on linjannut, että oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla säästö on 0,81 prosenttia ja muilla hallinnonaloilla 3,58 prosenttia toimintamenoista. Uusia sopeutustoimia ei kohdenneta siten, että ne vähentäisivät poliisien, rajavartioiden, sotilaiden tai oikeudenhoidon ydintehtävien, kuten syyttäjien, tuomareiden ja vanginvartijoiden henkilöstömäärää.
Siitä huolimatta esimerkiksi suojelupoliisi ei ole täysin henkilöstövähennyksiltä turvassa.
– Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus ovat säästyneet pahimmilta leikkauksilta. Vastaavasti muihin leikkaukset osuvat sitten sitäkin kovemmin, Simola sanoo.
”Valtio vaarantaa työnantajamaineensa”
Valtiolla työskenteli vuonna 2023 lähes 82 000 henkilöä. Pron Simolan mielestä hallitus tavoittelee virkamiesten määrän vähentämistä tavalla, joka vaarantaa valtion maineen työnantajana.
Simola kiinnittää esimerkiksi huomiota siihen, että jatkossa rahaa on vähemmän myös irtisanottavien auttamiseen.
– Leikkauksia tuli jopa irtisanottavien muutosturvamomentille. Tuo 2,5 miljoonaa euroa kutistettiin puoleen miljoonaan – juuri kun sitä rahaa olisi tarvittu.
JHL:n Karrasch on huomannut hermostuneisuuden jäsenkunnassa lisääntyneen.
– Vielä on vaikea arvioida miten säästöt lopulta kohdentuvat. Virastot alkavat käydä todennäköisesti yt-neuvotteluja vasta siinä vaiheessa, kun hallitus päättää budjettiriihessä näistä säästöistä. Virastopuolella ollaan kyllä hermostuneita siitä, että mitä mahtaa olla tulossa.
Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttaa budjettipäätösten puuttumisen lisäksi muun muassa se, että säästökohteissaan virastot ovat hyvin erilaisessa tilanteessa.
– Osalla tilakustannukset ovat merkittäviä, osalla henkilöstökustannukset ovat varsin merkittäviä – ja osalla valtion budjetti on vain osa heidän tulorahoitustaan, kun osa tulee ulkopuolisesta rahoituksesta, Simola sanoo.
Jukon jäsenistä noin 40 000 on virkamiehiä. Pro:n ja JHL:n jäsenkunnissa virkamiehiä on kummallakin noin 10 000.
