Kestävän metsätalouden yhdistys on jälleen keskeyttänyt hakkuut Sallan Värriön yhteismetsässä luonnonsuojeluliiton ilmoituksen vuoksi. Hakkuutyömaa laitettiin tauolle 21. elokuuta.
Suomen luonnonsuojeluliitto väittää, että yhteismetsä rikkoo PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksia ja tuhoaa alueella vanhaa metsää. Värriön yhteismetsä kiistää, että se olisi koskaan rikkonut tai aikeissa rikkoa leimikoillaan sertifioinnin vaatimuksia.
Hakkuualueelle on tulevana perjantaina menossa Kestävän metsätalouden yhdistyksen valtuuttama ulkopuolinen auditoija tarkastamaan tilannetta.
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin mukaan kuluneena kesänä yhteismetsä on tehnyt ensiharvennus- ja poimintahakkuita Lampi-Kaakkurivaarassa vajaan 50 hehtaarin alueella.
Metsänhoitoyhdistyksen metsäpäällikkö Juha Hänninen vahvistaa, että yhteismetsä on hakannut puuta tekemänsä metsänkäyttöilmoituksen mukaisesti.
– Lampi-Kaakkurivaaran alueella poimintahakkuut olivat keskeyttämiskehotuksen tullessa jo loppuneet ja alkamassa toisella noin 30 hehtaarin alueella, Hänninen sanoo.
Luonnonsuojeluliiton kantelu keskeytti hakkuut Värriön yhteismetsässä edellisen kerran kesällä 2023. Tuolloin auditoija totesi, että rikkeitä ei ollut tehty, mutta yhteismetsän piti kahden alueen osalta määritellä tarkemmin mahdollisesti hakattavat ja hakkuiden ulkopuolelle jätettävät alueet.
”Meidän tavoite on, että metsä jää pystyyn”
Luonnonsuojeluliitto katsoo, että metsä täyttää PEFC-sertifikaatin vanhan metsän kriteerit yhteismetsän hiljattain poimintahakkaamalla noin 40 hehtaarilla ja hakkuusuunnitelmaan kuuluvalla noin sadalla hehtaarilla.
– Se on luonnontilaista metsää enimmäkseen. Meidän tavoite on, että metsä jää pystyyn, sanoo luonnonsuojeluliiton metsäkartoittaja Tuuli Hakulinen.
Hän kertoo olleensa nyt paikan päällä Sallassa metsänhoitajan kanssa, joka toteuttaa metsäkartoituksia ja lahopuunmittauksia luonnonsuojeluliiton toimeksiannosta.
– Hankimme lisää dataa siitä, kuinka laajasti PEFC-sertifikaatin vanhan metsän kriteerit kohteessa täyttyvät. Olemme mitanneet lahopuun määrää ja elävän puuston tilavuutta sekä dokumentoineet vanhoja lehtipuita ja puuston ikää, Hakulinen sanoo.
Hakulisen mukaan liitto pyrkii myös selvittämään, kuka yhteismetsän puuta ostaa.
– Ostajallahan on myös vastuu. Suurimmat metsäyhtiöt, joiden kanssa olemme aiemmin olleet yhteydessä, kuten Stora Enso, Metsä Group ja Pölkky oy eivät enää osta puuta tietyiltä alueilta Värriön yhteismetsästä, Tuuli Hakulinen toteaa.
Turhat epäilyt aiheuttavat yhteismetsälle mainehaittaa
Värriön yhteismetsän mukaan ympäristöjärjestöt ovat puuttuneet sen hakkuisiin vuodesta 2018 lähtien.
– Ilmoituksia on tehty, auditoijia on käynyt tarkastamassa metsää, eikä meidän ole koskaan todettu rikkoneen sertifioinnin kriteerejä, sanoo yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Harju.
Harju kertoo ihmettelevänsä ympäristöjärjestöjen tapaa, jolla ne haluavat luoda mielikuvaa vastuuttomasta metsänhoidosta, vaikka siihen ei olisi syytä.
– Metsänomistajana me kartoitamme jatkuvasti hakkuukohteita ja niiden luontoarvoja. Jos joku kohta metsästä ei täytä sertifikaatin kriteerejä, se jätetään leimikon ulkopuolelle. Tämä on ihan normaalia toimintaa.
Vaikka yhteismetsä ei ole syyllistynyt rikkeisiin, ovat toistuvat järjestöjen julkituomat epäilyt vanhojen metsien tuhoamisesta aiheuttaneet Raimo Harjun mukaan yhteismetsälle mainehaittaa ja isoja tulonmenetyksiä.
– Isot metsäyhtiöt eivät uskalla jättää tarjouksia. Lisäksi kesken tai kokonaan aloittamatta on leimikoita, joista kaupat on jo tehty, Harju harmittelee.
5.9. 2024 Korjattu Sallan metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapiksi.
