Vantaan Energia kaavailee aloittavansa jätevoimalassaan hiilidioksidin talteenoton ja kuljettavansa päästöt putkea pitkin ja laivoilla merenalaiseen varastoon.
Kaukolämpöä vantaalaisille tuottava energiayhtiö on ensimmäinen Suomessa, joka kertoo aikeesta ottaa talteen ilmastopäästöt suoraan piipunpäästä näin isossa mittakaavassa.
Varastointia eli päästöjen kuljettamista laivoilla kauas merenalaisiin varastoihin taas ei ole tähän mennessä tehnyt mikään muu yhtiö tai toimija koko maassa.
Yhtiö suunnittelee ottavansa talteen ja varastoivansa kaikki päästönsä, yhteensä 600 000 tonnia hiilidioksidia.
– Tämä on iso päätös ja iso askel sitä kohti, että meidän tuotantomme muuttuu päästöneutraaliksi, kiertotalousliiketoiminnon johtaja Kalle Patomeri Vantaan energiasta sanoo.
Kyse on ilmastotoimesta, jonka varaan Petteri Orpon (kok.) hallitus on laskenut osan Suomen hiilineutraaliustavoitteesta. Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) on puhunut uudesta ilmastopolitiikan toimesta ”piippujen tulppaamisena” tiuhaan.
Määrä avittaa merkittävästi myös Vantaa pääsyä hiilineutraaliksi, sillä koko kaupungin päästöt ovat yhteensä noin 900 000 tonnia.
Hiilidioksidista ei tarvitsisi enää maksaa
Energiayhtiön hallitus päätti esisuunnittelun käynnistämisestä eilen tiistaina. Yhtiö on hahmotellut hankeen teknistä toteutusta jo melko pitkälle, Kalle Patomeri sanoo. Myös ympäristövaikutusten arviointi on jo käynnistetty. Nyt yhtiön alkaa työstää kaavoitukseen liittyviä kysymyksiä, laivakuljetusten kilpailutusta sekä sopivan sataman etsimistä hiilidioksidin kuljettamiselle.
Koko hanke kaikkine vaiheineen on kallis: hintalappu kohoaa noin 700 miljoonaan euroon. Yhtiö investoi useita miljoonia euroja pelkästään hankkeen alkuvaiheeseen.
Patomeren mukaan yhtiö on laskenut, että uuteen teknologiaan satsaaminen kannattaa. Ilmastopäästöjen talteenotto ja varastointi tulee juuri jätevoimalassa halvemmaksi kuin niiden poistaminen muilla tavoin.
Puolet jätevoimalan päästöistä lasketaan fossiilisiksi, sillä voimalassa poltetaan muun muassa muovia. Fossiilisista hiilidioksidipäästöistä täytyy maksaa EU:n päästökaupassa. Jätevoima liitetään päästökauppaan lähivuosina. Päästökauppamaksut tarkoittaisivat Patomeren mukaan miljoonien eurojen lisäkuluja.
– Kun päästöt ottaa talteen, päästömaksuja ei tarvitse maksaa, hän sanoo.
Toinen puoli päästöistä on bioperäistä, sillä voimalassa palaa myös biojätettä. Se lasketaan päästöttömäksi, joten hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista muodostuu tekninen hiilinielu. Tekninen nielu toimii samoin kuin luonnollinen, esimerkiksi metsien muodostama hiilinielu: se poistaa hiiltä ilmakehästä.
Patomeren mukaan yhtiö saisi kalliin hankkeen kuluja katettua myymällä nieluyksiköitä markkinoille. Ostajina voisivat olla vaikkapa suuret teknologiayhtiöt, jotka käyttävät niitä ilmastotavoitteidensa saavuttamiseen.
Esimerkiksi Tanskassa Microsoft on ostanut energiayhtiö Ørstedin tulevasta bioperäisen hiilidioksidin varastoinnin hankkeesta tilaa omia ilmastotavoitteitaan varten. Myös Google rahoittaa varastointihankkeita.
Vantaan Energia myös tavoittelee ilmastopäästöjensä poistamista lopulta kokonaan. Siihen on Patomeren mukaan vain kaksi vaihtoehtoa: joko päästöjen talteenotto piipuista tai koko polttoon perustuvan teknologian vaihtaminen eli hankkiutuminen piipuista eroon.
Moni biopolttoainetta käyttävä kaukolämpölaitos kaavaileekin parhaillaan siirtymistä polttamisesta sähköllä lämmittämiseen. Patomeren mukaan esimerkiksi sähkökattilaan siirtyminen tulisi Vantaalla kalliimmaksi kuin päästöjen talteenotto ja varastointi.
Päästöt piipunpäästä putkea pitkin satamaan
Käytännössä Vantaan Energia aikoo rakentaa erillisen talteenottolaitoksen jätevoimalan yhteyteen. Se erottelee hiilidioksidin savukaasuista ennen kuin se pääsee piipusta ilmakehään.
Talteenotettu hiilidioksidi johdettaisiin joko maanalaisia putkia pitkin tai autokuljetuksella satamaan, jossa se muutettaisiin nestemäiseen muotoon. Satamaan pitäisi rakentaa tätä varten terminaali.
Satamasta ei ole vielä varmuutta, mutta Vantaan Energian jätevoimalaa lähin olisi Vuosaaren satama, jonne johtaa tälläkin hetkellä maakaasuputkia. Hiilidioksidiputket voisivat mukailla niiden reittiä.
Laivakuljetuksen järjestäjästä tai laivasta ei ole vielä tietoa – sitä selvitetään esisuunnittelussa. Vantaan Energia ei myöskään osaa vielä sanoa, minne laivat hiilidioksidin veisivät.
Lähimpiä mahdollisia varastoja on Norjassa ja Tanskassa. Suomessa varastointi ei onnistu, sillä merenpohja on siihen vääränlaista.
Ministeri Mykkänen kertoi hiljattain solmineensa yhteistyösopimuksen Norjan hiildioksidivaraston kanssa, mikä edellytys sille, että yhtiöt voisivat solmia omia, kaupallisia sopimuksia hiilidioksidivaraston kanssa.
Norjan hiilidioksidivarasto Bergenissä on jo valmis. Myös Tanskassa ollaan pitkällä.
Yle kävi vuosi sitten Norjassa, jossa avataan massiivinen, merenalainen varasto hiilidioksidille:
Tositoimiin ehkä vuonna 2030
Jos kaikki menee Vantaan Energian suunnitelmien mukaan, talteenottolaitoksen, putkiston ja hiilidioksiditerminaalin rakentamista satamaan olisi mahdollista alkaa rakentaa vuonna 2027. Koko ketju olisi käytössä ehkä vuonna 2030.
Patomeren mukaan kaikki riippuu siitä, millaista ilmastopolitiikkaa ja sääntelyä EU ja Suomen hallitus lähivuosina edistävät.
Hänen mukaansa edellytys, että suunnitelma etenee paperilta toimivaksi talteenottolaitokseksi ja putkissa virtaavaksi ja laivoilla varastoon siirtyväksi hiilidioksidiksi on korkea hiilen hinta päästökaupassa.
Silloin taloudellinen kannuste fossiiliperäisten päästöjen talteenottoon säilyy ja toisaalta biopohjaisesta hiilidioksidista syntyvillä nieluyksiköillä on arvo.
– Ei tämä vielä täysin kiveen hakattua ole. EU-lainsäädäntö ja Suomen valtio ohjaavat, että tämmöinen pitäisi tehdä. Nyt katsotaan, että riittävätkö edellytykset, Patomeri sanoo.
EU-komissio on kuitenkin jo vedonnut jäsenmaihin, että ne aloittaisivat bioperäisten päästöjen talteenoton ja varastoinnin. Komission mukaan ilmastotavoite edellyttää teknisiä nieluja luonnollisten nielujen lisäksi.
Vantaan Energia ryhtyy toimiin aluksi ilman valtion tukea. Patomeri sanoo, että se aikoo hakea myöhemmin osuutta 140 miljoonan euron potista, jonka Orpon hallitus on päättänyt jakaa uuden ilmastotoimen käynnistämiseen. Rahapottia ei tosin ole vielä avattu haettavaksi.
Ruotsi taas päättänyt jakaa jopa kolme miljardia euroa tukea hiilidioksidin varastointia kaavaileville laitoksille. Patomerellä onkin hallitukselle viesti. Tulevaisuudessa kaikki voi toimia markkinaehtoisesti, mutta alussa tarvitaan tukea.
– Ottakaa Ruotsista mallia. Olemme seuranneet kateellisina vierestä, että tuolla systeemillä hankkeet saa oikeasti liikkeelle, hän naurahtaa.
