Vapaaehtoisilla on merkittävä vaikutus hyvinvointialueiden toimintaan, arvioivat pohjalaiset hyvinvointialueet.
Olka-toiminnan kautta vapaaehtoisia työskentelee kaikissa pohjalaismaakunnissa. Koronavuosina toiminta supistui monella paikkakunnalla, mutta on nyt palannut entiseen laajuuteensa.
Vapaaehtoiset voivat vaikkapa saattaa asiakkaita ja opastaa näitä sokkeloisiksi koetuissa keskussairaaloissa.
Tärkeää on myös vertaistuki ja keskusteluapu.
– He voivat käydä vaikka vuodeosastoilla ja vierailemassa yksinäisten vanhusten luona, jos esimerkiksi henkilökunta esittää toiveen, että siellä olis tarvetta saada juttukumppani, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen laatujohtaja Mari Plukka.
Sisko Sundbäck toimii Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa vapaaehtoisena. Hän tekee työtä parin viikon välein, muutaman tunnin kerrallaan.
– Työ vaatii vähän, mutta antaa paljon, Sundbäck toteaa.
Toisinaan keskussairaalan aulaan tulee asiakas, joka haluaa keskustella yksityisistä ja raskaistakin asioista. Silloin istutaan rauhassa ja kuunnellaan, Sundbäck kuvailee.
Välillä vapaaehtoinen voi lähteä asiakkaan seuraksi raskaaseen hoitotilanteeseen, esimerkiksi dialyysihoitoon.
Myös taloudellinen vaikutus
Vapaaehtoisten työpanoksen tarkkaa rahallista arvoa ei ole laskettu. Jonkinlaista säästöä kuitenkin syntyy.
Vapaaehtoiset ovat olleet isossa roolissa esimerkiksi työvoimapulassa Etelä-Pohjanmaalla. Ammattilaisten työtaakka vähenee, kun hoitajan sijaan vapaaehtoinen vie asiakkaan osastolta toiselle.
– Hehän eivät voi korvata hoitohenkilöstöä, eikä heillä ole oikeutta tehdä niitä tehtäviä. Uskoisin kuitenkin, että se on lisännyt hoidon laatua, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä sanoo.
Jos asiakas esimerkiksi kuulee huonoja uutisia, hän ei välttämättä heti osaa ottaa uutista vastaan, mutta saa myöhemmin vertaistukea vapaaehtoiselta.
– Meidän pitäisi terveydenhuollossa kyetä tähän, mutta voimavarat korkean laadun ylläpitoon näyttävät yhä vähenevän.
Keski-Pohjanmaan Soiten johtajaylihoitaja Piia Kurikkala arvottaa vapaaehtoisten työn ennemmin laadulla kuin rahalla, mutta ei kiistä, etteivätkö nämä olisi merkittäviä myös taloudellisesta näkökulmasta.
Kaija-Riitta Suonsyrjä muistuttaa, että terveydenhuollossa pitäisi pystyä antamaan keskusteluapua myös ilman vapaaehtoisia. Toisinaan kuitenkin voi olla mielekkäämpää puhua tilanteestaan sellaiselle, joka on kokenut saman.
– Siitä on ihan tutkittua tietoa, että toisen henkilön kokemus saattaa olla hyväksi esimerkiksi syöpäpotilaalle.
Laajennussuunnitelmiakin on
Pohjanmaalla vapaaehtoiset toimivat keskussairaalan lisäksi myös koko maakunnan alueella, esimerkiksi Närpiössä ja Pietarsaaressa. Tavoitteena on laajentaa toiminta kaikkiin sosiaali- ja terveysasemiin.
Osassa toimipisteistä Olka-toiminta näkyy ”kylmäasemana” eli vertaistukea ja tietoa tarjoavana hyllynä.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla toiminta on keskittynyt keskussairaalaan. Soitessa toimintaa ollaan aikeissa myös laajentaa.
