Tieto jokihelmisimpukan elinpaikoista pitäisi olla nykyistä paremmin saatavilla, sanoo sahayhtiö Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha.
Raakun paikkatieto on julkisuuslailla salattua, ja tieto tulee metsänomistajalle ja puunostajalle vasta, kun metsänkäyttöilmoitus on jo tehty.
Ruha haluaisi, että raakusta tulisi tieto heti, kun puunostaja saa tarjouspyynnön hakkuukohteesta. Silloin erittäin uhanalainen laji voitaisiin ottaa huomioon puun ostotarjouksessa ja metsänomistajan taloussuunnittelussa.
– Nythän se pahimmillaan menee niin, että kuvitellaan, että hakkuutulo on vaikka 30 000 euroa. Sitten kun tuleekin rajauksia, ja tulo on pienempi, on se metsänomistajalle negatiivinen yllätys, Ruha kuvailee.
Tilannetta voi verrata esimerkiksi tärkeiden kaapeleiden sijaintitietoihin. Yhteiskunnalle tärkeiden kaapeleiden tietoja ei voi pitää saatavilla julkisesti, joten maanrakentaja saa tiedon kaapeleista nettipalveluun kirjautumalla.
Samaa voisi soveltaa esimerkiksi raakkuihin. Tälläkin hetkellä metsäurakoitsijat saavat tietoja hakkuukohteiden suojelurajoituksista ja muista asioista, jotka pitää ottaa metsänkäsittelyssä huomioon.
– Suomen lajitietokannasta saadaan aika paljon tietoa, mutta tiedossa on liikaa puutteita ja tätä pitäisi nimenomaan täydentää, sanoo Ruha.
Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.
