Rokottautuminen koronaa vastaan hiipuu, vaikka tauti jyllää – ”Näyttää olevan jatkuva seuralainen”, sanoo ylilääkäri

Koronarokotetta suositellaan yhä yli 65-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville. Rokotteita on annettu tänä syksynä Suomessa noin 250 000 annosta.

Koronarokotuksiin kaivataan rokotettavia Etelä-Karjalassa. Video: Ville Toijonen, Mikko Savolainen / Yle.
  • Ville Toijonen
  • Helena Korpela

Koronarokotteiden ottaminen on hiipunut Etelä-Karjalassa aiemmista vuosista.

– Ehkä on niin, että koronaa pidetään tautina muiden joukossa. Tavallaan näin onkin. Sairastamisen tai rokotusten ottamisen myötä koronataudin vaarallisuus on laskenut, sanoo ylilääkäri Sami Raasakka Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositus on, että koronataudin sairastaneelle rokote annetaan aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista.

– Suositus puolen vuoden odottamisesta vaikuttaa siihen, että rokotteita ei ole otettu yhtä paljon kuin aiemmin. Silti näyttää siltä, että suurin into koronarokotuksen ottamiseen on hiipunut, Raasakka sanoo.

Koronarokotetta suositellaan yli 65-vuotiaille sekä laajalle joukolle erilaisia riskiryhmiä, kuten vahvasti immuunipuutteisille henkilöille. Perusterveille tehosterokotusta ei suositella.

Etelä-Karjalassa koronarokotukset ja influenssarokotukset annetaan mielellään samalla käynnillä.

Comirnaty-koronarokotteita lähikuvassa.
Kuvassa on Comirnaty-koronarokotteita. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Hyvinvointialue toivoo lisää rokotteen ottajia

Hyvinvointialue toivoo, että useampi ikäihminen kävisi ottamassa koronarokotteen.

– Joillekin korona on yhä todella tiukka tauti, sanoo palvelupäällikkö Satu Simolin.

Koronarokotteen voi saada kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa.

Yleensä rokottautumiseen pitää varata aika. Simolinin mukaan rokote voidaan antaa ilman ajanvarausta ainakin Honkaharjussa Imatralla ja Armilassa Lappeenrannassa, koska kysyntä on ollut vähäistä. Rokotteita on annettu Etelä-Karjalassa syyskuusta alkaen.

Lappeenrantalainen Jouko Kautoniemi kertoo ottaneensa jo koronarokotteen.

– Aina, kun tulee mahdollisuus, otan rokotteen. Kärsin kerran koronan, ja se oli todella raaka ja kova tauti, hän sanoo.

Lappeenrantalainen Pirkko-Liisa Ojanen sanoo harkitsevansa koronarokotteen ottamista.

– Todennäköisesti otan rokotteen. Mutta en samaan aikaan influenssarokotteen kanssa, hän sanoo.

Lähikuva vaaleahiuksisesta eläkeläisnaisesta. Taustalla opaste, jossa hyvinvointiaseman palvelupaikkoja.
Lappeenrantalainen Pirkko-Liisa Ojanen kertoo harkitsevansa koronan tehosterokotteen ottamista. Aiempina vuosina hän on ottanut rokotteen. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Korona on jatkuva seuralainen

Influenssa ilmenee väestössä tyypillisesti tautipiikkeinä. Koronaviruksen etenemistä on kuitenkin hankalampaa arvioida, sillä se on luonteeltaan erilainen.

– Korona näyttää enemmän olevan jatkuva seuralainen. On vaikea sanoa, tuleeko tautipiikkiä vai onko se enemmän jatkuvaa pientä kihnutusta, ylilääkäri Sami Raasakka kuvailee.

Mikäli koronan epidemia-aalto kuitenkin tulee, se on Raasakan mukaan todennäköisesti käsillä ennen vuodenvaihdetta.

THL:n mukaan koronarokotteita on annettu tänä syksynä noin 250 000 annosta.