Suurin vuitti suomečis, nenga 70 prosentua uvvistetah avvonazien kuandoin vuoh, nenga sanou Suomen meččykeskus.
Mečänkäyttöilmoituksien mugah Pohjas-Karjala on Pohjanmuan rinnal moine aloveh, kus luajitah enäm avvonastu kuandua suomečis. Vähem muidu nenga ruatah Kainuun da Lapin suomečis.
Suomeččien avvonastu kuandua on puaksumbah prihodoin mečis, harvembah valdivon mečis.
Al kolmasvuitti suomečis uvvistetah siemenis libo alallizen kazvatuksen kuandan vuoh.
Alallizes kazvandas meččy säilytetäh puustohizennu kaiken aigua da sie kazvau eri-igähisty puudu. Käzittelendytaba pädöy suomečis ezimerkikse rehevile torfukangahile, kus piäpuuloin al kazvau hyväluadustu nuorembua puudu kuuzis.
Alallizen kazvatuksen kuandat ollah roittu vähästy ylehizembikse. Enimite niidy luajitah valdivon mečis.
Suomečis kazvau läs nelläsvuitti Suomen puuvarois. Suoloi on ojitettu meččytalovuskäyttöh niškoi läs viitty miljonua hehtuarua.
– Nämmä mečät ollah sežo merkittävät hiili- da ravindehvarastot, kudamis kuandutavan valličendan da hyvän planiiruičendan vuoh voit vähendiä pahua vaikutustu ilmastoh da vezistölöih, nenga sanou mečänhoijon johtai specialistu Markku Remes Meččykeskuksespäi.
Suometsiä uudistetaan eniten avohakkuilla, Pohjois-Karjalassa erityisen yleistä
