29-vuotias Janne Puhakka surmattiin kodissaan Espoossa sunnuntaina. Murhasta epäilty on Puhakan entinen puoliso, 66-vuotias norjalainen eläinlääkäri Rolf Nordmo. Miestä esitetään vangittavaksi huomenna keskiviikkona. Murhatutkinnassa on tullut ilmi, että teon taustalla on ollut parisuhteen päättyminen.
Nordmo on kertonut poliisille kuulusteluissa ampuneensa Puhakkaa haulikolla ja aiheuttaneensa uhrin kuoleman.
Janne Puhakka oli tullut tunnetuksi siitä, että hän oli ensimmäinen ammatikseen jääkiekkoa pelannut mies, joka kertoi julkisesti olevansa homoseksuaali. Hän myös esiintyi parhaillaan Nelosella esitettävässä Petolliset-sarjassa.
Kysyimme Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttiseltä, mikä tekee tapauksesta poikkeuksellisen ja millainen tuomio teosta epäillylle on odotettavissa.
1. Janne Puhakan epäilty murha on ollut paljon esillä julkisuudessa. Mikä tekee kyseisestä rikoksesta poikkeuksellisen?
– Rikoksessa on poikkeuksellista epäillyn korkea sosioekonominen asema. Se pistää heti silmään. Epäilty on yrittäjä ja eläinlääkäri, joka on ollut Norjassa aika hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa. Ei sekään ole toki ainutlaatuista, sillä vastahan meillä oli julkisuudessa tapaus, jossa Helsingissä psykiatrina toiminut mies tuomittiin käräjäoikeudessa Ullanlinnassa tapahtuneesta vaimonsa murhasta.
– Myös se, että murhasta epäillyllä ei ole aiempaa rikostaustaa, on poikkeuksellinen asia. Tyypillisesti vastaavanlaisiin väkivaltarikoksiin syyllistyy ihmiset, jotka ovat eläneet väkivaltakulttuurissa.
– Uhri oli myös aika tunnettu henkilö. Hän oli esiintynyt myös tv-ohjelmassa.
2. Puolisoiden välillä esiintyy erotessa monenlaisia erimielisyyksiä. Kuinka yleistä on, että eroriita päättyy parisuhteen toisen osapuolen kuolemaan?
– Se on tietenkin harvinaista. Ihmiset eroavat usein, mutta harvoin tilanteet päättyvät kuolemaan. Toisaalta parisuhteissa on valitettavan paljon väkivaltaa ja erotilanteessa väkivallan riski kasvaa, jos suhteessa on esiintynyt sitä jo aikaisemmin.
3. Tapauksessa molemmat parisuhteen osapuolet olivat miehiä. Ovatko samaa sukupuolta olevien eroriidat johtaneet Suomessa aiemmin henkirikokseen? Entä eroavatko samaa sukupuolta olevien suhteet väkivallan esiintymisen suhteen heterosuhteista?
– Sitä on käsittääkseni tutkittu hyvin vähän. Poliisi ei myöskään välttämättä kirjaa väkivaltatapauksiin, millainen suhde on ja mitä sukupuolta osapuolet ovat. Kyseessä on sensitiivinen asia, jota häivytetään. Tietääkseni ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun samaa sukupuolta oleva henkilö surmaa puolisonsa. Parisuhteessa väkivalta ei katso sukupuolta. Tilastojen mukaan väkivaltaa kuitenkin yleensä käyttää mies, kuten oli tässä tapauksessa.
4. Tuomion kovuuden ratkaisee yleensä surman raakuus ja se, onko teko suunnitelmallinen vai ei. Millaiset teot oikeudessa yleensä määritellään julmiksi?
– Julmuus tarkoittaa korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä sitä, että aiheuttaa uhrille ylenpalttista kärsimystä. Esimerkiksi tekijä aiheuttaa uhrille tarkoituksellisesti pitkäkestoisia tuskia. Julmana voidaan pitää myös tekoa, joka kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön, kuten lapseen.
5. Entä, missä tapauksessa oikeus katsoo, että henkilö on syyllistynyt poikkeuksellisen raakaan tekoon?
– Poikkeuksellisen raa’aksi on katsottu sellainen päättäväinen teko, joka osoittaa sitkeää surmaamispyrkimystä. Se tarkoittaa, että tekovälineitä on käytetty useita kertoja. Esimerkiksi tekijä on ampunut tai puukottanut uhria lukuisia kertoja, tai potkinut päähän, kun hän on maassa. Myös pidempikestoinen väkivalta voi olla poikkeuksellista raakuutta.
6. Murhasta tuomitaan yleensä vasta, jos teon katsotaan olleen vakaasti harkittu. Milloin voidaan katsoa, että kyse on ollut vakaasta harkinnasta teon suhteen?
– Se voidaan päätellä teko-olosuhteista ja tekijän vaikuttimista. Jos motiiviksi on pääteltävissä mustasukkaisuus, se voi kertoa harkinnasta. Jos tappoa varten on hankittu etukäteen välineitä tai tuotu niitä paikan päälle, se voi toki myös kertoa vakaasta harkinnasta. Jos tilanne etenee yllättävästi tai odottamattomasti, se ei ehkä kerro vakaasta harkinnasta.
– Jos on vaikka metsästysase sattumalta kotona, tilanne lähtee eskaloitumaan ja tarttuu jossain vaiheessa aseeseen, toiminta ei kerro vakaasta harkinnasta. Jos taas on etukäteen suunnitellut ja varustautunut aseilla, se kertoo vakaasta harkinnasta.
7. Millaista tuomiota veikkaat tämänhetkisten tietojen perusteella?
– Tässä vaiheessa on mahdotonta ulkoapäin arvioida, mitä on tapahtunut ja sitä kautta arvioida tarkasti mahdollista tuomiota.
– Tämänkaltaisissa asioissa saattaa paljastua yllättäviä asioita. Tutkinnassa voi tulla esimerkiksi ilmi vastuuvapausperusteita, ja periaatteessa on myös mahdollista, että epäilty on ollut syyntakeeton. Yleisellä tasolla voin sanoa, että jos henkilö tuomitaan murhasta, vaihtoehtona ei ole muuta kuin elinkautinen. Taposta tuomitaan yleensä vajaaksi kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
8. Epäilty on Norjan kansalainen. Voidaanko hänen toimittaa Norjaan suorittamaan tuomiota?
– Pääsääntöisesti rangaistus kärsitään siinä maassa, missä tuomio on langetettu. Pohjoismaiden välillä vankien luovuttamista tapahtuu. Jos epäilty tuomittaisiin murhasta, sitä kuitenkin vaikeuttaisi se, ettei Norjassa ole elinkautista vankeusrangaistusta. Eli todennäköisesti henkilö istuu rangaistuksen Suomessa, jos hänet tuomitaan murhasta.
Juttua korjattu 15.10.2024 kello 19.25: Nordmo ei ole vielä vangittu, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. Häntä esitetään vangittavaksi.
