Pohjois-Savon käräjäoikeudessa käsiteltiin syksyllä katurikosvyyhtiä, jossa oli poliisin mukaan ”katujengimäisiä piirteitä”. Ehdollisen tuomion sai kuusi nuorta miestä, joista osa oli alaikäisiä.
Nuoret jäivät kiinni, kun he pahoinpitelivät heille huumeita myymään tulleen miehen. Esitutkinnassa poliisi löysi heidän kännyköistään materiaalia, jossa oli kuvattu myös muita rikoksia Itä-Suomen alueella.
Tapausta käsiteltiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa kolmen päivän ajan. Syyttäjä kieltäytyi antamasta medialle haastatteluja ja pyysi lisäksi, että hänen nimeään ei mainittaisi asiaa käsittelevissä uutisissa.
Yle kysyi syyttäjältä, onko kyseessä turvatoimi, mutta hän ei vastannut kysymykseen.
Medialle Kuopion katurikosvyyhtiä kommentoi asiaa käsitellyt käräjätuomari.
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Markku Fredmanin mukaan syyttäjän toiminta on selvästi poikkeuksellista. Hänen mukaansa julkisuuslain lähtökohta on, että viranomaiset tiedottavat käsittelemistään julkisista asioista eli rikos- ja oikeusasioissa syyttäjä ja poliisi vastaavat median esittämiin kysymyksiin.
– Julkisuuslain lähtökohta on se, että viranomaiset tiedottavat käsittelemistään julkisista asioista ja vastaavat median esittämiin kysymyksiin. Kyllä se on hyvin poikkeuksellista, jos joku virkamies katsoo, että tämä ei koske häntä.
Ruotsissa syyttäjät eivät halua keskustella julkisesti turvallisuuskysymyksistä
Ruotsissa katujengeihin liittyvät oikeudenkäynnit ovat Suomea yleisempiä. Rikokset ovat olleet vakavampia ja kohdistuneet myös sivullisiin. Toimintaan liittyy vakava uhkailu.
Yle kysyi Ruotsin valtakunnansyyttäjänvirastosta, millainen käytäntö heillä on mediahaastattelujen suhteen. Virastosta kerrottiin, että Ruotsissa syyttäjät voivat itse arvioida, miten he ovat vuorovaikutuksessa tiedotusvälineiden kanssa.
– Turvallisuuskysymykset ovat kuitenkin asioita, joista emme koskaan keskustele mediassa, vastaa lehdistösihteeri Anja Steiber sähköpostitse.
Katujengiaiheista kirjoittanut Ruotsin yleisradioyhtiön eli SVT:n toimittaja puolestaan kertoo, että vastaan ei ole tullut yhtään tapausta, jossa syyttäjä olisi kokonaan kieltäytynyt antamasta haastattelua vakaviin rikollisverkostoihin liittyvistä oikeusjutuista.
On kuitenkin syyttäjiä, jotka eivät mielellään anna tv-haastatteluja.
Syyttäjillä ja poliiseilla on yhteistyöryhmä, joka pohtii myös viranomaisten turvallisuutta
Etelä-Suomessa on kahden vuoden ajan toiminut katujengeihin liittyvä yhteistyöryhmä, johon kuuluu noin 20 syyttäjää ja noin 20 poliisia. Poliisit ovat Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksilta sekä keskusrikospoliisista.
Yhteistyö sai alkunsa syyttäjien toiveesta keväällä 2022. Etelä-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkö Kaisa Ahla-Pyhtilän mukaan tiimissä on asiantuntemusta jengi-, huume-, talous-, nuoriso- ja seksuaalirikoksista.
Ahla-Pyhtilä on ollut lokakuuhun saakka katujengirikollisuusjuttuja hoitavien syyttäjien tiiminvetäjä. Hän kertoo, että Etelä-Suomen alueen syyttäjät ovat olleet median käytettävissä ja antaneet haastatteluja.
– Voimme poikkeussyystä kieltäytyä haastattelusta, jos uhkatilanne on akuutti. Toistaiseksi olemme pystyneet antamaan kaikki haastattelut.
Asiantuntijaryhmä käsittelee tulevia ja jo hoidossa olevia juttuja sekä tuomioita. Ryhmässä keskustellaan myös turvallisuudesta.
– Käytämme oikeudessa mahdollisimman isoja saleja, joissa on etäisyyttä ihmisten välillä. Mietimme istumajärjestystä.
Ryhmä toimii tällä hetkellä vain Etelä-Suomessa. Syyttäjälaitoksella on valmius perustaa vastaavia tiimejä kaikille alueille. Ahla-Pyhtilä on esitellyt toimintaa kaikille syyttäjäalueille ja kertonut, että häneen voi tarvittaessa olla yhteydessä.
– Toistaiseksi kukaan ei ole ollut yhteydessä.
