Randselvajoki näyttää idylliseltä norjalaisessa maalaismaisemassa.
Sen vedestä on kuitenkin mitattu Norjassa ennätyskorkeita pitoisuuksia hajutonta ja mautonta ympäristömyrkkyä, joka on saastuttanut vesistöjä ympäri maailmaa.
Nyt elintarvikevirasto suosittelee, että joen kaloja ei syötäisi.
Joen on saastuttanut suomalainen yritys.
Else Ravneberg kuuli tilanteesta vuonna 2016 työskennellessään taimenten olosuhteiden parantamiseen tähtäävässä tehtävässä.
– Tutkija kertoi, että lähistöltä oli löytynyt korkeimpia koskaan Norjassa havaittuja PFAS-pitoisuuksia. Hän oli järkyttynyt ja huolissaan, mistä pitoisuudet olivat peräisin, hän sanoo.
Ravneberg osasi kertoa tutkijalle syyllisen. Hän näki tuolloisen toimistonsa ovelta suoraan jo tuotantonsa lopettaneelle paperitehdasalueelle.
Siellä suomalainen Huhtamäki oli valmistanut muun muassa paperilautasia ja -mukeja vuodesta 1999 vuoteen 2013. Tuotteiden veden ja rasvanhylkimisen takaamiseksi oli käytetty yhdisteitä nimeltään PFAS.
Teollisuus käytti kemikaaleja vuosikymmeniä huolettomasti.
Vasta 2000-luvulla herättiin siihen, että PFAS-yhdisteet hajoavat ympäristössä äärimmäisen hitaasti ja voivat olla terveydelle haitallisia. Siksi niitä alettiin kutsua ikuisuuskemikaaleiksi.
PFAS-yhdisteille altistumisella voi olla monenlaisia terveysvaikutuksia. Ne voivat vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen ja rokotusten tehoon, aiheuttaa kolesterolitasojen nousua, kilpirauhassairauksia, maksavaurioita ja syöpää.
Huhtamäki ei ole joutunut PFAS-yhdisteiden käytöstä ongelmiin pelkästään Norjassa.
Yhdysvalloissa Huhtamäkeä vastaan on nostettu kaksi siviilikannetta. Kantajat väittävät Mainen osavaltiossa nostetuissa jutuissa kärsineensä haittaa PFAS-saastuneen pohjaveden vuoksi.
MOT selvitti, miten PFAS-yhdisteitä on käytetty paitsi Pohjoismaissa, myös Suomessa.
Puhdistustyöt ovat kesken
Norjassa tarkemmat tutkimukset osoittivat, että tehdasalueen maaperä ja joen sedimentit olivat saastuneet PFAS-yhdisteistä. Tutkimukset myös varmistivat, että saastumisen on aiheuttanut Huhtamäki.
Norjan ympäristökeskus määräsi Huhtamäen kaivamaan pois saastuneen maamassan tehdaskiinteistön alueelta ja korvaamaan sen puhtaalla maalla.
– Lähes 200 kuorma-autolastillista maata kuljetettiin pois alueelta, Ravneberg kertoo.
Työ valmistui syyskuussa 2024.
Itse joen puhdistaminen on paljon suurempi urakka. Huhtamäki selvittää parhaillaan, miten jokiuoma ja sen sedimentit tulisi puhdistaa. Suunnitelman tulisi olla valmiina vuoden 2025 loppuun mennessä.
Huhtamäki ei halunnut antaa haastattelua tai kommentoida puhdistustöiden hintaa.
Työ on joka tapauksessa iso, sillä puhdistettava joen uoma on laaja.
Else Ravneberg on seurannut tapausta alusta saakka ja perehtynyt myöhemmin PFAS-yhdisteisiin.
– PFAS-yhdisteet ympäröivät meitä kaikkialla, on melkein mahdotonta välttää niitä. Todennäköisesti tämä ulkoilutakkikin on käsitelty PFAS-yhdisteillä. Tämä huolestuttaa minua todella.
Huhtamäki on määrätty kunnostamaan
saastunut tehdasalue
ja sen edustan joenuoma.
Suomesta puuttuu historiatietoa yhdisteiden käytöstä
Suomessa PFAS-yhdisteiden käyttöä ei ole tutkittu yhtä paljon kuin esimerkiksi Norjassa tai Ruotsissa. Varmaa historiatietoa niiden käytöstä ei ole.
Suomen ympäristökeskus on kuitenkin arvioinut 2000-luvun alussa, että paperiteollisuus on ollut myös Suomessa yksi suurimmista PFAS-yhdisteiden käyttäjistä.
MOT:n paperi- ja pahvituotteita valmistaville yrityksille tekemässä kyselyssä yksi valmistajista kertoi käyttäneensä PFAS-yhdisteitä.
Metsä Group kertoi käyttäneensä 1980–90-luvuilla Mäntän tehtaalla PFAS-kemikaaleja paperin rasvanhylkivyyden aikaansaamiseksi.
Esimerkiksi Stora Enso että UPM kertoivat kyselyssä, että asiasta ei ole saatavilla historiallista tietoa.
Huhtamäen mukaan se ei ole koskaan käyttänyt PFAS-yhdisteitä Suomessa.
Oikeuteen edenneitä tapauksia Suomessa ei ole. Korkeimmat PFAS-pitoisuudet on mitattu Vantaanjoesta, mutta myös muut alueet ovat saastuneet. Kemikaalit ovat saastuttaneet alueita ympäri Eurooppaa.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat löytäneet koko ajan uusia paikkoja, joista on havaittu korkeita PFAS-pitoisuuksia.
– PFAS-yhdisteet ovat yksi mielenkiintoisimmista ympäristömyrkyistä juuri sen takia, että nämä on aika uusia yhdisteitä. Niiden aiheuttamiin uhkiin on herätty vasta 2000-luvulla ja toistaiseksi näiden vaikutuksia tunnetaan aika huonosti, tutkija Ville Junttila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
PFAS-yhdisteitä käytetään laajasti edelleen
EU valmistelee parhaillaan PFAS-yhdisteiden kieltoa. Vaikka PFAS-yhdisteiden käyttöä on alettu rajata, niitä käytetään edelleen laajasti teollisuudessa ja monissa kuluttajatuotteissa, kuten ulkoiluvaatteissa, paistinpannuissa tai kosmetiikassa.
Veden ja ruoan kautta yhdisteet päätyvät myös ihmisten verenkiertoon.
Else Ravneberg on tyytyväinen, että Huhtamäki hoitaa sille kuuluvat velvollisuudet ja puhdistaa joen. Tyrifjord-järvi on tärkeä vesistö, sillä oslolaiset ottavat sieltä juomavetensä.
– Olen huolissani tulevaisuudesta. En puhu vain lasteni tai mahdollisten lastenlasteni puolesta, ongelma on paljon laajempi. Mitä me annamme tuleville sukupolville? Me annamme heille valtavan ongelman, Else Ravneberg sanoo.
Huhtamäen oikeusjuttujen käsittely Yhdysvalloissa on edelleen kesken.
MOT tutkii PFAS-yhdisteiden käyttöä tarkemmin ohjelmassa Myrkky juomavedessä.
