Rakennusrykelmä seisoo pellon ja metsien reunustamana keskellä pirkanmaalaista maaseutua.
Syksyinen tiistaiaamu on hiljainen. Pihalla kaarihallin suojissa seisoskelee parikymmentä lammasta.
Sitten kuuluu laukaus.
Lampaat eivät reagoi ääneen mitenkään.
On taas täysin hiljaista.
Olemme tulleet seuraamaan kahta teurastusta, jotta voimme itse todentaa tavanomaisen ja halal-teurastuksen väitettyjä eroja.
Yle kertoi aiemmin suomalaisten ketjuruokakauppojen muuttuneista tuotevalikoimista. Saadun palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että yleisöllä on epäselviä käsityksiä siitä, mitä halal-liha on.
Teurastamoihin on yleensä hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, päästä kuvaamaan.
Punkalaitumella toimivasta Torpparin liha -teurastamosta kuitenkin suostuttiin pyyntöön. Teurastamon pitäjän mielestä on tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus nähdä, mistä heidän ruokansa tulee.
Tarkastuseläinlääkäri on jo käynyt varhain aamulla tutkimassa kaikki päivän aikana teurastettavat eläimet. Ensin teurastettiin kaksi hevosta. Niiden sisälmykset odottavat eläinlääkärin jälkitarkastusta traktorin kauhassa.
Teurastustila on suojaisa, tavallisen autotallin kokoinen alue, jonka yksi seinä on auki.
Nenään käy tuttu navettamainen tuoksu ja toinen, makeampi haju, joka selviää myöhemmin vereksi.
Teurasvuorossa on neljä kyyttöä, suomenkarjaa.
Ne odottavat eläinkuljetusautossa, joka on peruutettu betonilattiaisen teurastustilan eteen.
Autosta pyrkii ulos kaksi kyyttöä, joista toisen teurastaja Abdul Zakrit ohjaa takaisin kuljetusauton sisään.
Zakrit saapui Suomeen kahdeksan vuotta sitten Syyriasta, jossa hän työskenteli teurastajana.
Nykyiset suomalaiset teurastuslupansa hän sai vuonna 2021. Zakritin kelpoisuustodistuksessa on kuitenkin ylimääräinen rivi.
Siinä lukee: ”Uskonnollisten rituaalien määräämiä erityismenetelmiä käyttäen tapahtuva teurastus.”
Zakrit saa siis teurastaa myös halalia.
Kaksi teurastusta
Kyyttö kulkee kapeaan metalliputkista koottuun karsinaan. Portti suljetaan sen takana.
Pienikokoinen kyyttö mahtuu kääntyilemään tilassa.
Torpparin lihan teurastuskarsinassa eläimen pään liikettä ei saa rajoitettua niin, että toimivan tainnutuksen saisi annettua esimerkiksi pulttipistoolilla. Siksi lain vaatima tainnutusvaihe toteutetaan tässä teurastamossa tuliaseella, revolverilla.
Zakrit laittaa kuulosuojaimet päähän ja nappaa ladatun aseen viereisen karsinan päältä. Kyyttö liikkuu taas, mutta ei ääntele.
Kuljetusautosta kuuluu yksittäinen ”ammuu.”
Zakrit ojentaa asekätensä karsinaan ja liikkuu rauhallisesti kyytön liikkeiden mukana. Hän odottaa naudan pysähtyvän, jotta osumasta tulee tarkka.
Laukaus pamahtaa ja ruuti alkaa tuoksua.
Eläin kaatuu karsinassa.
Zakrit laittaa aseen pois ja avaa portin.
Kyyttö makaa maassa. Otsassa on luodinreikä ja pään vieressä pieni kirkkaanpunainen verilammikko.
Naudan toinen takajalka kiinnitetään ketjutaljaan. Ruhon sätkiminen näyttää pahalta, mutta kyseessä on vain hermoston refleksi.
Kun ruho on nostettu ylös, Zakrit ottaa vyöltään veitsen ja tarttuu vapaalla kädellään toiseen sarveen.
Hän lausuu hiljaa rukouksen arabiaksi: ”Jumalan armeliaan ja armahtajan nimeen.” Zakrit katkaisee naudan kaulavaltimot sekä henki- ja ruokatorven poikittaisella viillolla.
Lämmin veri alkaa valua. Se höyryää koleassa syysilmassa.
Teurastaja Abdul Zakrit näyttää valtimoiden sijainnin henkitorven takana. Halal-ohjeen mukaan poikittaisviilto ei saa katkaista selkäydintä.
Verenlasku ehtyy noin viidessä minuutissa. Ruho siirretään kiskotaljalla sisätiloihin nyljettäväksi ja leikattavaksi.
Siitä tulee halal-lihaa Etelä-Suomen kauppoihin.
Tila huuhdellaan ja vuorossa on tavanomainen teurastus. Se sujuu pitkälti samoin kuin edellä.
Zakrit jättää rukouksen lausumatta ja viiltää nyt kyytön kaulan pitkittäissuunnassa. Sen jälkeinen pisto katkaisee naudan verisuonet ja verenlasku alkaa.
Monitulkintainen halal
Islaminuskoisten tulkinnoissa halal-teurastamisen vaatimuksista on eroja. Koraaniin ja sharia-lakiin perustuvat ohjeet ovat yksityiskohtaiset, mutta eivät tyhjentävät.
Yleisesti muslimi odottaa halal-lihan olevan islamin sääntöjen mukaista: Teurastetaan vain sallittuja eläimiä, ei esimerkiksi sikoja. Eläimiä on kohdeltava hyvin, eikä niitä teurasteta toisten eläinten nähden. Ohjeet korostavat puhtauden ja veitsen terävyyden tärkeyttä.
Teurastaja lausuu rukouksen ja viiltää eläimen kaulan auki yhdellä poikittaisviillolla. Sitten eläimen annetaan vuotaa kuiviin.
Tulkinnanvaraisin on kenties kohta, mikä vaatii, että eläimen on oltava terve ennen viiltoa eli verenlaskua.
Tiukimman tulkinnan mukaan näin ei ole, jos eläin on tainnutettu. Joskus eläin kuolee jo tainnutukseen eikä siis ole terve verenlaskun alkaessa.
Moni muslimi kuitenkin katsoo, ettei tainnuttaminen tai ampuminen ennen verenlaskua vaikuta uskonnollisen teurastuksen oikeaoppisuuteen. Oleellisinta on se, että eläin on terve ennen teurastusta ja että verenlasku aloitetaan nopeasti tainnutuksen tai kuoleman jälkeen.
Kahdet säännöt
Suomessa teurastetun halal-lihan tulee noudattaa islamin sääntöjen lisäksi myös Suomen lakia.
Suomen lain mukaan eläimen on oltava asianmukaisesti tainnutettu tai lopetettu ennen verenlaskua.
Tainnutuksen jälkeen eläimen kaulan voi viiltää auki verenlaskua varten. Eläin kuolee viimeistään tässä vaiheessa.
Suomen laki sallii myös uskonnollisen teurastuksen, jolloin verenlaskun voi aloittaa samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa. Tällöin tarkastuseläinlääkärin on oltava paikalla.
Samanaikaisuus on käytännössä kuitenkin liki mahdotonta. Siksi Suomessa myös halal-teurastuksissa eläin ensin tainnutetaan, ja vasta sen jälkeen tehdään viilto verenlaskua varten.
Eläimen kohtelun ja hyvinvoinnin näkökulmasta suomalaisessa teurastamossa tehty halal-teurastus ei siis eroa tavanomaisesta teurastuksesta.
Tärkeintä on luottamus
Suomessa kuluttaja voi ostaa kotimaista halal-lihaa tai tuontihalal-lihaa.
Alkuperämaasta riippuen tuontiliha voi olla teurastettu tainnuttamatta. Tämä on sallittua useissa Euroopan maissa.
Tuontihalalillekin on kysyntää.
Asiakas ei ehkä tiedä tai usko, että Suomessa halal-teurastetaan tai hän tulkitsee halal-sääntöjä tiukasti.
Haastattelemamme kauppiaat ja asiakkaat kertovat, että yleensä kaupantekoon riittää, että myyjä kertoo lihan olevan halalia.
Molemminpuolinen luottamus on tärkeää myös kauppiaan ja teurastamon välillä.
Punkalaitumella kyyttöjen jälkeen teurastettiin vielä useita lampaita – suurin osa halal-lihaksi.
