Tamperelainen nuorten erityisohjaaja Keijo Svart on auttanut nuoria jo 30 vuotta. Tampereen kaupunki palkitsi hänet vastikään elämäntyöstä Vuoden aikuinen -palkinnolla.
Svart toimii kouluvalmentajana Lielahden koulussa, ja auttaa muitakin kuin romaninuoria. Hän on ollut tukihenkilö ja auktoriteetti usein vaikealla hetkellä.
– Erityisluokalla työ on yksilöohjausta, yksilöopetusta ja asennemuokkausta. Jos oppilas ei tule kouluun, häntä vaikka haetaan kotoa kouluun ja koulussa yritetään päästä eteenpäin.
Työssään Svart on huomannut ainakin kolme muutosta, jotka koskevat romaniyhteisöä.
Ensimmäinen muutos: päättötodistus
Vielä muutama vuosi kaikki romanit eivät saaneet peruskoulun päättötodistusta.
– Se on kyllä muuttunut huomattavasti. Tänä päivänä peruskoulun päättötodistuksen saavat kaikki romanioppilaat.
Tämä on vaatinut Svartin mukaan joskus erilaisia opetussuunnitelmia tai yhteistyötä koulun eri tahojen kanssa.
Hänen tavoitteensa on, että kaikki romaninuoret saisivat ammatin.
– Romanioppilas on kumminkin tosi kykenevä, jos haluaa. Jos on motivaatiota, niin pystyy ihan mihin ammattiin tahansa.
Toinen muutos: harrastukset
Romanit ovat tiivis yhteisö, mutta romaninuoret ovat ystävystyneet valtaväestön ja ulkomaalaisten nuorten kanssa.
Tämä näkyy etenkin harrastuksissa.
– Romaninuoret harrastavat tosi paljon. Siinä mielessä on ollut hyvä, että vanhemmat vievät tänä päivänä lapsiaan harrastuksiin.
– Nyrkkeilyä, painia, kaikennäköisiä pelejä, lentopalloa ja kaikkia muita pallopelejä, Svart luettelee.
Kolmas muutos: syrjintä lisääntynyt
Syksyllä on puhuttu paljon etenkin romaninaisten kohtaamista surmista tai väkivallasta, jossa tekijöinä tai epäiltyinä ovat romanimiehet.
Keijo Svart muistuttaa, että romaniyhteisö on jyrkästi tuominnut väkivallanteot. Silti tapahtumat ovat lisänneet syrjintää.
Svartin mukaan moni pelkää, että yksittäisten romanien teot yleistetään koko ryhmän syyksi.
– Kyllähän minäkin korvat luimussa menin työpaikalle.
Romaninuorten on Svartin mukaan vaikea päästä esimerkiksi TET-jaksoille. Etenkin romaninaisilla tämä voi olla vaikeaa.
Kokemus lannistaa.
– Että jos en pääse työharjoitteluunkaan, miten voin sitten selvitä tulevaisuudesta. Olen törmännyt tähän tosi paljon ihan päivittäin.
Svart toivoo, että romaninuoret saisivat lisää mahdollisuuksia. Hänen mukaansa nuoret kyllä tiedostavat, että jos he eivät tee työtään hyvin, he joutuvat äkkiä pois työpaikalta.
Kuuntele, mitä Svart kertoo nuorten kokemasta syrjinnästä:
