Tuulivoimatulot nostavat Lestijärven pinnalle vasta parin vuoden päästä – sitä ennen edessä on tiukat paikat

Kunta ei ehdi kattaa taseeseen kertynyttä alijäämää lain vaatimassa neljässä vuodessa. Lestijärvi toivoo saavansa lisäaikaa.

Esikasatulle tuulivoimalalle johtava tie metsäisellä alueella.
Arkistokuva. Lestijärven kunta odottaa rakenteilla olevasta tuulipuistosta mittavia kiinteistöverotuloja. Kuva: Kalle Niskala / Yle
  • Iina Kluukeri

Lestijärven kunta ponnahtaa pinnalle vasta parin vuoden päästä tuulivoimatuloilla.

Tuulivoimasta alkaa kertyä miljoonien kiinteistöverotuottoja vuodesta 2026 lähtien.

Tuulivoimayhtiö OX2 rakentaa Lestijärvelle Suomen suurinta maatuulipuistoa, jossa on 69 tuulivoimalaa. Osa myllyistä otetaan käyttöön jo pian.

Lestijärven ensi vuoden budjettiin on kirjattu reilut 800 000 euroa tuulivoimatuloja, vuodelle 2026 jo täysi kiinteistöverotuotto eli 2,9 miljoonaa.

Silti talousahdinko on edelleen syvä.

Yt-neuvottelut ovat ovella, ja kunta on päättänyt jo aiemmin lomauttaa henkilöstönsä kolmena peräkkäisenä vuonna.

Ensi vuoden budjettia laadittaessa selvisi, että kunta ei ehdi kattamaan taseeseen kertynyttä alijäämää vaaditussa neljässä vuodessa.

Aikataulu on liian tiukka, sillä mikään toimiala ei päässyt ensi vuoden budjettiraamiin.

Lisää: Lestijärvi aikoo keventää organisaatiotaan ja valmistelee yt-neuvottelujen aloittamista

Lestijärvi ja valtiovarainministeriö neuvottelevat kriisikunta-menettelystä ensi viikolla. Monet kriisikuntien kriteerit täyttyvät, ja valtiovarainministeriö arvioi, suoriutuuko kunta tehtävistään.

Hallintojohtaja Susanna Tuikka ei usko, että alijäämien kattamattomuus ratkaisee kunnan kohtaloa. Vuoden 2027 taseeseen muodostuu jo ylijäämää.

– Vuoden 2026 lopulla meillä on laskelmien mukaan enää alle 200 000 euroa alijäämiä katettavana. Se on moneen muuhun kuntaan verrattuna vähän, summaa Tuikka.