Mikkelin vuokra-asuntoyhtiö Mikalon vuokrat nousevat vuoden alusta 5,4 prosenttia. Syy vuokrankorotuksiin on toimitusjohtaja Tommi Kuvajan mukaan yleinen asumiskustannusten nousu.
Hintojen nousu vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen hintoihin, koska Mikkelin opiskelija-asuntoyhtiö MOAS sulautuu osaksi Mikaloa vuoden alussa.
Yhä useampi vuokralainen joutuu vuoden alussa maksamaan asumisestaan muutenkin enemmän, kun asumistukeen oikeuttava vuokran määrä laskee.
Vuoden alusta Mikkelissä saa asumistukea maksimissaan 394 euron vuokrasta. Vielä tänä vuonna asumistuen määrä laskettiin 50 euroa kalliimmasta asunnosta. Mikkeli on yksi kuudesta kaupungista, joissa asukkaalle jää jatkossa yhä isompi osa vuokrasta maksettavaksi omasta takaa.
Kuvajan mukaan vuokralaiset ovat jo reagoineet asumistuen laskuun – halvimpien asuntojen kysyntä on kasvanut noin 10 prosenttia Mikalolla ja MOASilla.
Hän arvelee kysynnän kasvavan entisestään ensi vuoden aikana.
Myös yksityiseltä vuokranantajalta on vaikeaa löytää alle 394 euroa maksavaa asuntoa.
Kun Oikotie-palvelun vuokra-asuntohakuun laittaa joulukuun 27. päivä maksimivuokraksi 394 euroa ja alueeksi Mikkelin, osumia tulee yhdeksän. Neljä osumista sijaitsee 20 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta Ristiinassa.
MOAS purkaa
MOAS on purkanut asuntoja viime aikoina. Ensi vuonna noin kolmen kilometrin päässä keskustasta sijaitsevasta Launialasta puretaan 60 asuntoa.
Lisää opiskelija-asuntoja ei Kuvajan mukaan olla rakentamassa.
– Katsotaan tilannetta sitten, jos kysyntä ylittää tarjonnan.
Opiskelijoiden maksimi viisi kilometriä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjesti syksyllä lukion, ammattiopisto Esedun ja Aalto-yliopiston opiskelijoille työpajan asumisesta.
Opiskelijat kokivat asumisen kalliiksi. MOAS nosti vuokria 8–10 prosenttia kuluvana vuonna. Hintaero yksityisten markkinoiden asuntoihin on tutkimuksen mukaan kaventunut.
Vapaiden markkinoiden hintataso on Xamkin muissa kampuskaupungeissa Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa matalampi kuin Mikkelissä.
Opiskelijoiden mukaan bussiyhteydet ydinkeskustan ulkopuolisilta opiskelija-asunnoilta sekä kehyskunnista ovat heikot keskustaan ja oppilaitoksien läheisyyteen.
Asunnon ja opiskelupaikan väliseksi kohtuulliseksi etäisyydeksi opiskelijat totesivat maksimissaan viisi kilometriä. Mikäli julkiset kulkuyhteydet toimisivat, ei suurempikaan etäisyys olisi ongelma.
