Suomalaisten työhalut romahtavat: taloudellinen turva houkuttelisi luopumaan nykytyöstä

Naisten ja miesten halu jatkaa työssä vaihtelee. Vanhat löisivät herkimmin hanskat tiskiin, siinä missä nuoret jatkaisivat töitä.

Suomalaisista moni jättäisi työt, jos lottovoitto sattuisi kohdalle.
  • Heikki Valkama

Jos saisit rahaa eikä tarvitsisi käydä työssä, mitä tekisit?

Tuoreessa Työolotutkimuksessa asiaa on taas kysytty suomalaisilta. Vastausten mukaan aiempaa harvempi haluaisi jatkaa töitä nykyisellä tavalla.

Niiden osuus, jotka jatkaisivat työntekoa, on vuosikymmenien aikana koko ajan laskenut. Joulukuussa julkaistu tutkimus kertoo, että lasku jatkui myös vuonna 2023.

Mitä itse tekisit? Kommentoi tämän jutun lopussa.

Tutkimuksessa vain 11 prosenttia vastaajista ilmoitti jatkavansa työntekoa täysin entisellään, mikä on huomattava lasku vuodesta 1984. Silloin töitä olisi jatkanut lähes 30 prosenttia työntekijöistä.

Moni olisi valmis lyhentämään työaikaansa, tekemään töitä vain silloin tällöin tai jopa jättämään nykyisen työn kokonaan.

– Yhä useampi miettii, miten aikansa käyttäisi, jos taloudellinen pakko ei ohjaisi päätöksiä, kertoo kehittämispäällikkö Anna Pärnänen Tilastokeskuksesta.

Lottovoittajat tai muutoin ison summan rahaa saavat eivät välttämättä suuntaisi lepäilemään laakereillaan. Monet vastaajat kertoivat kiinnostuksestaan vapaaehtoistyöhön, opiskeluun tai jopa yrittäjyyden kokeilemiseen.

Tämä kertoo työelämän merkityksen muutoksesta: palkkatyö ei ole enää itsestään selvästi elämän keskiössä, vaan vaihtoehtoja harkitaan aiempaa monipuolisemmin.

Miehet ehdottomia, naiset joustavat

Tutkimuksessa ilmeni, että miehet suhtautuvat työntekoon jyrkemmin: he joko jatkaisivat nykyisessä työssään tai lopettaisivat sen kokonaan. Naiset puolestaan etsivät useammin joustavampia ratkaisuja, kuten osa-aikatyötä.

Toinen havainto on se, että nuorista vastaajista suurempi osa olisi valmis jatkamaan työntekoa nykyisellä tavalla, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä työn lopettaminen houkuttelee enemmän – erityisesti eläkeikää lähestyvillä.

18–24-vuotiaista jopa joka viides jatkaisi työntekoa samaan tapaan kuin nyt. Muissa ikäluokissa työntekoa jatkaisi noin joka kymmenes.

Jos taas katsotaan niitä, jotka ilmoittivat suoraan lyövänsä hanskat tiskiin, iäkkäimmät työntekijät erottuivat. Eläkeikää lähestyvistä vastaajista jopa 40 prosenttia löisi tilaisuuden tullen hanskat tiskiin.

Mitä tulokset kertovat suomalaisesta työelämästä?

Tilastokeskuksen Anna Pärnäsen mukaan tulokset heijastavat työelämän vaatimuksia ja muuttunutta arvomaailmaa.

– Työpaikoilla koetaan kiirettä ja kaivataan enemmän joustoa. Samalla ihmiset haluavat käyttää aikansa merkityksellisemmin, jos taloudellinen tilanne sen sallisi, hän tiivistää.

Lähes 40 vuoden ajan työolotutkimuksessa on tiedusteltu sitä, mikä työssä on tärkeintä: palkka vai työn sisältö. Kaikkina tutkimusajankohtina työn merkitys on ollut naisille tärkeämpi asia kuin miehille.

Vuonna 1984 miehistä 42 prosenttia ja naisista 54 prosenttia piti työn sisältöä palkkaa tärkeämpänä. Nyt miesten osuus on pysynyt samana, mutta naisista hieman suurempi joukko, 57 prosenttia, piti työn sisältöä palkkaa tärkeämpänä.

Työntekijät huoltavat tai rakentavat suurta teollisuuskonetta tilavassa tehtaassa.
Millenniaalit eivät halua olla osa konetta rahan vuoksi, vaan he haluavat toteuttaa itseään. Kuva: Metallityöväenliitto, Työväen Arkisto

Viime vuosina on puhuttu siitä, kuinka 1980–2000 syntyneet eli niin sanotut millenniaalit arvostavat työssä eri asioita kuin aiemmat sukupolvet, muun muassa työn sisältöä palkan sijaan. Millenniaalit haluavat toteuttaa ja kehittää itseään sekä tehdä itselleen merkityksellisiä asioita.

Työolotutkimuksen 2023 tulokset tukevat jonkin verran näitä ajatuksia. Nuoret kokivat muita ryhmiä enemmän työn sisällön palkkaa tärkeämmäksi. 25–34-vuotiasta 55 prosenttia koki työn sisällön palkkaa tärkeämmäksi.

Vastaavasti kaikkein vanhimmassa, yli 55-vuotiaiden joukossa työn sisältö koettiin vähiten tärkeäksi. Heistä 43 prosenttia sanoi, että työn sisältö merkitsee enemmän kuin raha.

Toki kannattaa huomata, että nuorimmistakin työntekijöistä vain viidesosa haluaisi jatkaa töitä kuten ennenkin – jos rahasta ei tarvitsisi välittää.

Työolotutkimukset muodostavat tilaston, joka mahdollistaa suomalaisen työelämän muutoksen kuvaamisen lähes viiden vuosikymmenen ajalta. Otokset poimitaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vastaajista, ja ne edustavat kaikkien ammatti- ja toimialojen palkansaajia. Otoskoot ovat vaihdelleet 3 800 hengestä noin 8 000 henkeen.

Jatkaisitko itse töissä, vaikka sinun ei taloudellisesti tarvitsisi? Keskustele!