Jätelain muutos on siirtänyt ison osan suomalaisten muovijätteestä polttojätteestä kierrätysastioihin.
Tämä on ongelma jätteenpolttolaitoksille, koska muovi palaa hyvin ja tuottaa helposti lämpöä ja energiaa.
Mustasaaressa sijaitsevan Westenergyn jätteenpolttolaitoksella muovijätteen vähenemiseen sekajätteessä suhtaudutaan rauhallisesti.
Toimitusjohtaja Olli Alhoniemi kertoo Westenergyn ottavan vastaan sekä teollisuusjätettä että tuontijätettä, joten sopeutumistoimenpiteitä ei vielä tarvitse miettiä.
– Meillä on ollut tänä vuonna laadukkaampaa jätettä kuin aikaisemmin. Uskon tämän johtuvan siitä, että me ja kumppanimme emme ole saaneet ”ongelmajätettä”. Aiempina vuosina olemme sitä saaneet vastaanottaa, Alhoniemi sanoo.
Ongelmajäte, johon Alhoniemi viittaa, on se, mitä jää jäljelle sen jälkeen, kun jätelaitokset ovat lajitelleet, mitä voidaan kierrättää ja hyödyntää.
– Usein kyse on asioista, joita on vaikea polttaa, Alhoniemi sanoo.
Polttolaitoksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi Westenergy on alkanut vastaanottaa jätettä muista Euroopan maista.
Tuontijätettä kymmeniä tuhansia tonneja
Westenergy ilmoitti heinäkuussa aloittavansa jätteen tuonnin Italiasta, Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannista. Elokuussa Westenergy vastaanotti ensimmäisen jätekuorman.
Alhoniemi luettelee useita syitä, joiden vuoksi jätettä on tuotava, jotta laitos toimisi kunnolla ja tuottaisi tarvitsemaansa lämpöä ja energiaa.
Näitä ovat muun muassa turpeen käytön vähentyminen, Ukrainan sota ja se, ettei Venäjältä tuoda polttoon sopivaa puuta.
– Perinteisiin jäteasemiin ei enää riitä jätettä, Alhoniemi sanoo.
Alhoniemi kertoo, että Westenergy on tähän mennessä vastaanottanut noin 20 000 tonnia tuontijätettä.
– Käytämme osan tänä talvena, mutta säästämme luultavasti osan ensi syksyksi. Uskon, että tulevaisuudessa meidän on tuotava maahan noin 10 000–20 000 tonnia vuodessa.
Ahoniemen mukaan eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna on järkevää, että jätteet kuljetetaan pohjoiseen ja niistä otetaan energiaa.
– Tarvitsemme lämpöä ja energiaa tavalla, jota eteläisen Euroopan asukkaat eivät tarvitse. Ei ole järkevää rakentaa sinne jätteenpolttolaitoksia samalla tavalla kuin tänne pohjoiseen. Etelä-Euroopassa on kyse enemmän jätteen tuhoamisesta kuin jätteen polttamisesta saatavan lämmön ja energian hyödyntämisestä.
Tulevaisuuden muovia
Westenergyn omistaa seitsemän kunnallista jäteyhtiötä. Sen toiminta-alue kattaa noin 70 kuntaa ja noin 670 000 ihmistä.
Yhtiön vastaanottamasta jätteestä noin kaksi kolmasosaa on kotitalouksien sekajätettä.
Hänen mukaansa pitää miettiä, kannattaako kaikkia muoveja edes yrittää kierrättää, koska kierrätyskään ei ole täydellistä.
– Suuri osa pakkausmuoveista saattaa edelleen päätyä poltettavaksi, vaikka ne olisi alun perin kerätty kierrätystä varten, koska tekniikka ei välttämättä ole kehittynyt riittävästi.
Sekä Westenergy että esimerkiksi Fortum ovat alkaneet miettiä, miten ne voisivat valmistaa polttamisessa talteen otetusta hiilidioksidista kiertotuotteita.
Uusi hiiliketjusta valmistettu muovi on Alhoniemen mukaan tulevaisuutta.
– Silloin voimme luopua niin sanotuista fossiilisista neitseellisistä tuotteista. Muovit ovat pohjimmiltaan jalostettuja öljytuotteita, joten voimme asteittain luopua öljyn käytöstä.
Juttu on tiivistelmä Yle Svenskan Sofi Nordmyrin artikkelista Minskad mängd plast i soppåsar leder till trubbel för förbränningsanläggningar. Kääntämisessä on käytetty apuna tekoälyä.
