Pohjois-Pohjanmaalla on nyt neljä työllisyysaluetta – asiointimatkat lyhenivät, kun palvelun saa omasta kunnasta

Muutos starttasi takkuisasti, kun tietojärjestelmät tökkivät. Nyt ongelmista on pääosin päästy ja puhelinruuhkat ovat alkaneet hellittää.

Businessaseman työllisyyspalveluiden päällikkö Mari Rautiainen seisoo Businessaseman asiakaspalvelupisteen edustalla.
BusinessOulun työllisyyspalveluiden päällikkö Mari Rautiainen kehuu Oulun asiakaspalvelutiloja. Hyvä tilat ovat tarpeen, sillä asiakkaita on yli 26 000. Kuva: Päivi Seeskorpi / Yle
  • Päivi Seeskorpi

Julkiset työllisyyspalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa TE-toimistoilta kunnille, ja pikkuhiljaa toiminta on saatu rullaamaan myös Pohjois-Pohjanmaalla. BusinessOulun työllisyyspalveluiden päällikön Mari Rautiaisen mukaan alun tietojärjestelmäongelmista on nyt pääosin päästy ja puhelinruuhkat ovat alkaneet hellittää.

Ongelmia esiintyi vielä viime viikolla muun muassa valtakunnallisessa Työmarkkinatori-järjestelmässä. Kaikki eivät päässeet verkkopalvelussa ilmoittautumaan työnhakijaksi.

– Tämä näkyi meidän puhelinpalveluissamme eli kaikkiin yhteydenottoihin ei pystytty vastaamaan. Nyt puhelinrumba on vähenemään päin, Rautiainen kertoo.

Hän arvioi, että kokonaisuutena työvoimapalvelujen siirtyminen valtiolta kunnille on sujunut Pohjois-Pohjanmaalla yllättävän hyvin. Takana on liki kahden vuoden valtava urakka, jonka aikana on muun muassa rakennettu uusi toimintamalli ja uudistettu palveluprosesseja.

– Asiakkaan ei tarvitse tehdä siirtymän vuoksi mitään. Me huolehdimme työnhakijoiden ja työnantajien tietojen siirroista sekä asiakkuuden haltuunotosta, Rautiainen muistuttaa.

Palvelua yhä useammin kasvotusten

BusinessOulun työllisyyspalveluiden päällikkö Mari Rautiainen pitää palveluiden siirtymistä valtiolta kunnille järkevänä ratkaisuna.

– Asiointimatka lyhenee, kun sekä työntekijä että työnantaja pystyvät asioimaan omassa kunnassa ja nykyistä useammin oman virkailijan kanssa kasvokkain. Tämä on vaikuttavin keino päästä käsiksi asiakkaan mahdollisiin haasteisiin ja käydä avointa keskustelua asiakkaan tilanteen edistämiseksi.

Muutos on ollut myös kuntien toive. Rautiaisen mukaan kunnissa tiedetään parhaiten, millaisia koulutus- ja työvoimatarpeita omalla alueella on.

Kääntöpuolena on se, että kunnille tulee lisää maksettavaa.

Uuden rahoitusmallin myötä kuntien osuus työttömyysetuuksien rahoittamisesta kasvaa portaittain, jos työttömyys pitkittyy. Kuntien maksuosuus alkaa sadan päivän jälkeen ja koskee kaikkia työttömyysturvan muotoja. Rautiaisen mukaan tämä nostaa kuntien työttömyysturvakustannuksia tuntuvasti.

– Oulussa puhutaan tässä yhteydessä useista miljoonista.

Ajankohtakaan ei ole kunnille paras mahdollinen, sillä työllisyystilanne on hankala. Esimerkiksi rakennusalalla ei ole Rautiaisen mukaan vieläkään näkyvissä piristystä. Toiveena on, että kesällä tilanne olisi jo parempi.