Espoon Dipolissa tehtiin tänään tiistaina suomalaista avaruushistoriaa. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) allekirjoitti Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan Artemis-sopimuksen.
Sopimuksessa sitoudutaan yhteisiin pelisääntöihin ja kestävään toimintaan avaruudessa, eli Kuussa, komeetoilla ja asteroideilla sekä Kuun ja Maan kiertoradoilla aina Marsiin asti.
Sopimus on osa Nasan Artemis-projektia, jonka on tarkoitus lähettää ihmisiä Kuuhun tällä vuosikymmenellä ja perustaa tukikohta mahdollisesti 2030-luvulla.
Suomi valitsi sopimuksella avaruusleirinsä.
– Suomi haluaa näyttää, että me kuulumme länsimaiseen yhteisöön näissäkin asioissa, sanoo avaruuspolitiikan johtava asiantuntija Tero Vihavainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Suomi on sopimuksen 53. allekirjoittaja. Mukana on suurin osa Euroopan Unionin jäsenmaista sekä merkittävistä avaruusmaista Intia ja Japani. Venäjä ja Kiina eivät ole allekirjoittaneet sopimusta.
Sopimus ei ole oikeudellisesti sitova eikä ole sitä myöskään taloudellisesti. Työ- ja elinkeinoministeriössä kuitenkin arvellaan, että se saattaa auttaa suomalaisia tutkijoita ja lukuisia alan yrityksiä pääsemään mukaan Artemis-projektiin.
Liikenne Kuuhun kasvaa
Avaruuteen ja Kuuhun on yhä enemmän liikennettä. Viimeksi edellisviikolla Kuuta kohti lähti kaksi laskeutujaa, amerikkalainen ja japanilainen.
Yhä useampi valtio pyrkii avaruuteen ja niiden rinnalle on tullut joukko kaupallisia yrityksiä.
– Tarve pelisäännöille kasvaa koko ajan, kun aktiivisuus ja toimijoiden lukumäärä kasvavat. Se tekee entistä tärkeämmäksi sen, että saataisiin sovittua avaruuden kestävästä käytöstä, Vihavainen sanoo.
Artemis-sopimuksen perusta on YK:ssa 1960-luvulla solmittu Avaruuden yleissopimus.
– Sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä sopimuksista, mutta toisaalta se sisältää hyvin laveita periaatteita, jotka jättävät tulkinnan varaa. Artemis-sopimuksessa joidenkin periaatteiden osalta mennään vähän enemmän yksityiskohtiin tai kohti konkretiaa tarkemmilla säännöillä, sanoo avaruusoikeuden erityisasiantuntija Heidi Pennanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
YK:ssa on solmittu kaikkiaan viisi avaruutta koskevaa sopimusta, joista Suomi on mukana neljässä.
Artemis-sopimus velvoittaa muun muassa rauhanomaisuuteen, yhteistyöhön ja läpinäkyvyyteen avaruustoiminnassa.
Siinä on myös esitetty konsepti turvavyöhykkeiden perustamisesta. Sen on tarkoitus on suojella lähellä toisiaan toimivia valtioita ja yrityksiä ja kannustaa tietojen jakamiseen.
– YK n avaruusyleissopimuksessa kielletään niin sanottu kansallinen omiminen. Turvavyöhykkeistä on esitetty kritiikkinä, että jos Kuun pinnalla ilmoittaa yksipuolisesti, että operoin tässä ja turvavyöhykkeeni on tässä, niin voiko syyttää kansallisesta omimisesta, Pennanen tuumii.
Tem mukaan Zero Debris -sopimukseen
Artemis-sopimuksen allekirjoittajia velvoitetaan myös vähentämään avaruusromun määrää.
Työ- ja elinkeinoministeriö allekirjoitti tänään myös Zero Debris -sopimuksen, jonka tavoitteena on, että avaruusromua ei merkittävästi enää syntyisi vuoden 2030 jälkeen.
Asiakirja on auki minkä tahansa organisaation allekirjoituksille
– Tämä on suomalaisille avaruustoimijoille enemmän jokapäiväiseen toimintaan liittyvä, koska Artemis-sopimus liittyy enemmän taivaankappaleilla tehtävään toimintaan, ja siellä suomalaisilla toimijoilla ei vielä tänä päivänä hirveästi ole aktiviteetteja. Sen sijaan Maan kiertoradoilla suomalaiset toimijat ovat jo aktiivisesti mukana, Vihavainen sanoo.
