Soitimme tätä juttua varten opetusministeriöön ja Opetushallitukseen. Kyselimme myös Helsingin ja Tampereen koulutoimesta.
Emme löytäneet yhtään tapausta, jossa koulukiusaamistilanne olisi ratkaistu niin, että kiusaaja siirretään toiseen kouluun.
Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan siirto olisi mahdollinen, mutta sitä ei suositella. Koulu saa turvautua siihen vasta kun kaikki muut kurinpito- ja tukitoimet on käytetty.
Ohjeistuksen perustana on kiusaamisesta epäiltyjen oppilaiden oikeuksien suojeleminen.
Tampereen perusopetuksen johtajan Kristiina Järvelän mukaan kiusaamistapaukset ovat harvoin yksiselitteisiä. Ei ole selvää, kuka on kiusaamisen aloittanut, onko se vastavuoroista ja ketkä kaikki ovat siinä mukana.
– Koulu ei voi tehdä yksioikoisia ratkaisuja, koska kaikkien oikeusturva pitää varmistaa, myös koulukiusaamisesta syytettyjen, Järvelä perustelee.
Hänen mukaansa koulu ei voi eikä halua toimia tuomioistuimena.
– Me emme voi kasvattajina tuomita esimerkiksi jotain kymmenvuotiasta kiusaajaksi. Sellaisella päätöksellä voi olla oppilaan kannalta elämän mittaiset seuraukset, Kristiina Järvelä pohtii.
”Olisi noloa koululle”
Perusperiaate on, että kiusaamistapaukset hoidetaan kunkin koulun sisällä.
Helsingin perusopetuksen hyvinvointipäällikön Vesa Nevalaisen mukaan kouluille on kunnia-asia, että ne pystyvät itse hoitamaan ongelmatilanteensa.
– Olisi nolo tilanne ja tappio koululle, jos kiusaamistapausta ei saataisi koulun omin toimin hoidettua, Nevalainen sanoo.
Kristiina Järvelä ja Vesa Nevalainen eivät kumpikaan pysty muistamaan ensimmäistäkään tapausta, jossa koulukiusaamiseen syyllistynyt oppilas olisi siirretty toiseen kouluun.
Kiusattu väistyy vapaaehtoisesti
Helsingin kaupungilla on yksityiskohtainen kiusaamisen vastainen ohjelma. Jos kiusaamistapaus tapaus tulee ilmi, käynnistetään monipolvinen prosessi, jossa asiaa yritetään sovitella.
Kiusaamistapausten hoito on usein vaikeaa ja aikaavievää. Helsingin toimintamallissa koko prosessin läpikäyminen kestää kuukausia. Pisimmillään yksittäisen kiusaamistapauksen selvittely voi jatkua vuosia.
Usein kiusatun lapsen vanhempien kestävyys pettää, ja he anovat lapselleen paikkaa toisessa koulussa.
Vanhaan kouluun ja tuttuun kaveripiiriin jäävät kiusaajat.
Kiusatun perheen pitäisi vaatia kiusaajien siirtoa
Nykykäytännön viesti kouluyhteisölle on, että heikommat väistyvät ja kiusaajat voittavat.
Helsingin peruskoulujen hyvinvointipäällikkö Vesa Nevalainen toivoo, että jonkun kiusatun oppilaan perhe kieltäytyisi väistymästä ja vaatisi koulua siirtämään kiusaajan tai kiusaajat toiseen kouluun.
– Olisi hyvä, jos kiusattujen perheet loisivat painetta ja pakottaisivat kaupungin harkitsemaan kiusaajan siirtoa toiseen kouluun. Se on viimekätinen keino, mutta kuitenkin mukana keinovalikoimassa, Nevalainen muistuttaa.
Koska käytäntöä kiusaajien pakkosiirrosta toiseen kouluun ei ole olemassa, pitäisi mahdollinen ennakkotapaus Vesa Nevalaisen mielestä hoitaa tiukasti yhteistyössä kaupungin lakimiesten kanssa.
– Meidän on oltava varmoja, että prosessi menee lakiteknisesti oikein.
Nevalaisen mielestä siirto toiseen kouluun voi olla myös koulukiusaajalle itselleen hyvä vaihtoehto.
– Meidän aikuisten pitää osata selittää oppilaalle, että koulun vaihto ei hänen kannaltaan ole rangaistus, vaan mahdollisuus aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä, Vesa Nevalainen korostaa.
Jos jokin kunta tai kaupunki tarttuisi toimeen ja siirtäisi kiusaamiseen syyllistyneen oppilaan toiseen kouluun, voisi kyseisen oppilaan perhe valittaa päätöksestä. Tämä olisi Tampereen perusopetuksen johtajan Kristiina Järvelän mukaan myönteinen asia.
– Silloin saisimme aluehallintovirastolta ja mahdollisesti myös hallinto-oikeudelta näkemyksen siitä, kenen pitää kiusaamistilanteessa väistää. Nykyisellään meillä ei ole mitään oikeuskäytäntöä, johon koulut voisivat tukeutua, Järvelä sanoo.
Lakiesitys ei edennyt eduskunnassa
Silloinen perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara teki vuonna 2016 lakialoitteen, jonka mukaan koulua vaihtaisi vaikeissa kiusaamistapauksissa lähtökohtaisesti kiusaaja.
Eduskunnan sivistysvaliokunta hylkäsi lakialoitteen. Valiokunnan pyytämän asiantuntijatyöryhmän lausunnon mukaan kiusaajan siirto toiseen kouluun olisi vaikeaa ja kallista, etenkin jos omassa kunnassa on vain yksi koulu.
Asiantuntijaryhmä korosti myös, että kiusaaminen on ryhmäilmiö eikä välttämättä hoituisi yhden oppilaan siirrolla toiseen kouluun. Asiantuntijat muistuttivat, että kiusaaja on usein itse haavoittunut ja pakotettu koulunvaihto voisi pahentaa hänen syrjäytymistään.
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on kaikuja Tiina Elovaaran hylätystä lakiesityksestä. Siinä todetaan, että ”hallitus vahvistaa kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan”.
Tunnetko tapauksia, joissa kiusaaja on vaihtanut koulua? Onko sinulla meille joku muu juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
