Suomalaisjääkiekkoilija Miro Aaltonen asetettiin perjantaina väliaikaiseen kilpailukieltoon epäillyn dopingrikkomuksen takia.
Sveitsin antidopingtoimisto epäilee EHC Klotenia edustavaa suomalaista rikkeestä ja tiedottaa asiasta myöhemmin lisää. Kolme vuotta sitten Leijonissa olympiakultaa saavuttanut Aaltonen kommentoi asiaa perjantain STT:lle.
Aaltonen sanoi käyneensä pelitauon aikana yökerhossa ja käyttäneensä ”ilmeisesti ainetta viihdetarkoituksessa”. Hän ei tarkentanut aineen nimeä. Aaltosen mukaan se ei kuitenkaan paranna suoritusta, mutta on urheilussa kielletty.
Suekin lääketieteellisen asiantuntijan Pekka Rauhalan mukaan yleensä viihdetarkoituksessa käytettyjä kiellettyjä aineita ovat kokaiini, ekstaasi, heroiini ja kannabinoidit.
Maailman antidopingtoimisto Wada määritteli nämä neljä ainetta päihteiksi vuonna 2021 antidopingsäännösten uudistuksessa.
– Jos niitä on käyttänyt kilpailun ulkopuolella ja siitä ei ole ollut suoritukseen mitään hyötyä, määritellään, että niitä on käytetty päihteenä ja viihdetarkoitukseen. Se vaikuttaa, minkälainen mahdollinen rangaistus henkilölle tulee dopingrikkomuksesta, Rauhala sanoo Yle Urheilulle.
Urheilija voi selvitä kolmen kuukauden toimintakiellolla, jos hän voi osoittaa nauttineensa päihteeksi tarkoitettua ainetta kilpailun ulkopuolella, eikä sillä ole yhteyttä urheilusuoritukseen. Panna voi olla myös lyhyempi.
– Jos henkilö suorittaa päihdehoito-ohjelman, jonka paikallinen antidopingorganisaatio hyväksyy, se voi lyhentää toimintakiellon yhteen kuukauteen, Suekin lakiasiainjohtaja Petteri Lindblom sanoo.
Aaltonen kertoi STT:lle perjantaina hakevansa ammatillista apua tilanteeseensa.
Uusi säännöstä saanut myös kritiikkiä
Wadan määrittelemistä neljästä aineesta sai aikoinaan kovempia pannoja.
Esimerkiksi jalkapalloilija Roman Eremenko sai aikoinaan kahden vuoden kilpailukiellon kokaiinista. Vuonna 2021 uusia linjauksia sovellettiin biljardin moninkertaiseen Suomen mestariin Kim Laaksoseen, joka sai kokaiinista kolmen kuukauden toimintakiellon.
Suekin Lindblomin mukaan nykyinen antidopingsäännöstö on saanut myös kritiikkiä. Esimerkiksi kovemmiksi katsotuissa dopingaineissa on pakko määrätä väliaikaiseen pelikieltoon, mutta lievemmissä se ei ole pakollista, eikä niin yleensä tapahdukaan.
Päihteistä esimerkiksi kokaiini katsotaan kovemmaksi aineeksi ja kannabis ei.
– Jos henkilö hakeutuu hoitoon ja määrätään väliaikaiseen toimintakieltoon, ei hän ehkä ehdi käydä hoitoa ennen kuin kuukauden toimintakielto suoritetusta päihdehoidosta täyttyy.
Lindblomin mukaan viihdekäyttöön liittyviä tuomioita on joka vuosi Suomessa yhdestä kahteen tapausta.
– Usein valitettavasti Suomeen tulee ehkä vähän eri kulttuurista tulevia urheilijoita, jotka eivät välttämättä edes aina tunne niin hyvin säännöstöjä.
