Tummahiuksinen silmälasipäinen nainen talvisessa maisemassa katsoo kameraan ja hymyilee hieman.
Xiaohong Lin teki DNA-testin ajatellen, ettei menettäisi siinä mitään. Lopulta hän sai paljon enemmän kuin osasi odottaa. Kuva: Jasmina Kauta / Yle
Perheet

Xiaohong Lin löysi biologisen äitinsä vahingossa DNA-testillä

Kaupallinen DNA-testi voi tuoda tekijälleen tietoa, jota hän ei osaa odottaa. Kiinasta Suomeen adoptoitu Xiaohong Lin löysi testin tuloksena biologisen kiinalaisen perheensä.

Teksti ja kuvat:Jasmina Kauta

Onko tämä sittenkin jokin huijaus?

25-vuotias Xiaohong Lin ei voi uskoa DNA-testinsä tulosta. Se näyttää henkilön, jonka kanssa Lin jakaa DNA:staan melkein 50 prosenttia. Lin soittaa heti vanhemmilleen.

– Onneksi olkoon! Olet löytänyt biologisen äitisi, isä onnittelee.

Xiaohong Lin on adoptoitu Kiinasta Suomeen 2000-luvun alussa. Viime syksynä hän teki DNA-testin kokeillakseen, löytyisikö maailmalta vaikkapa adoptoitu sisko. Testin avulla löytyikin koko biologinen perhe: äiti, isä, isosisko ja pikkuveli.

Äiti oli tehnyt testin jo vuosia sitten

Linin Kiinassa asuva biologinen äiti oli päätynyt tekemään DNA-testin eurooppalaisen henkilön avustuksella jo useita vuosia sitten. Lin kertoo soittaneensa ensimmäisen videopuhelun biologiselle perheelleen tulkin avustuksella.

– He sanoivat, etteivät ole voineet unohtaa minua. Olen aina sisälläni tiennyt, että minusta on välitetty, Lin kertoo.

Yle on nähnyt DNA-testin tulokset ja kuvia Linin biologisesta perheestä. Emme kerro tarkkoja yksityiskohtia biologisesta perheestä heidän pyynnöstään. Lapsen hylkääminen on Kiinassa laitonta, eikä perhe tahdo julkisuuteen asian kanssa.

Yle on myös käynyt taustakeskustelun Linin suomalaisten vanhempien kanssa.

Tiivistimme jutun minuutin videoksi. Video: Jasmina Kauta / Yle, Mikko Savolainen / Yle

Hyvin harvinainen tapaus

On hyvin harvinaista, että adoptoitu henkilö löytää biologiset vanhempansa tällä tavalla, kertoo adoptiopalvelunantaja Interpedian sosiaalityöntekijä Sanna Romu.

– Ylipäätään adoptiomaissa DNA-testaus ei ole yleistynyt niin, että sellaista olisi helposti saatavilla. Lisäksi biologisilla sukulaisilla on harvoin resursseja tehdä sellaista, Romu kertoo.

Esimerkiksi rahan, tiedon tai lukutaidon puute voivat olla este testin tekemiseen.

Kuvassa on älypuhelin, jonka näytöllä näkyy tuloksia DNA-testistä. Tulos kertoo todennäköisen sukulaisuussuhteen äidin kanssa, osoittaen, että DNA-osuman laatu on 46,8 % ja jaettujen DNA-segmenttien määrä on 29, yhteensä 3 320,1 sentimorgania. Suurin yksittäinen DNA-segmentti on 283,6 sentimorgania.
Tätä näkymää DNA-testituloksestaan Xiaohong Lin tuijotti epäuskoisena. Näin suuri määrä jaettua DNA:ta voi merkitä vain lähimpiä perheenjäseniä. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Kiinasta adoptoiduilla biologisten vanhempien löytäminen on jo lähtökohtaisesti äärimmäisen vaikeaa. Kun Kiina käynnisti vuonna 1992 kansainvälisen adoptio-ohjelmansa, se toteutti samaan aikaan yhden lapsen politiikkaansa. Kansainväliseen adoptioon päätyi monen vuoden ajan lähinnä hylättyjä tyttölapsia.

Käytännössä jokainen kiinalaisperhe toivoi ainoaksi lapsekseen poikalasta, koska kiinalaisen perinteen mukaan poika pitää huolta vanhemmistaan. Ylimääräisistä lapsista perittävät sakot olivat valtavia. Tyttölapsia jätettiin rekisteröimättä, hylättiin tai jopa surmattiin.

Kun Xiaohong Lin päätyi vauvana kiinalaiseen lastenkotiin, mukana ei tullut lainkaan tietoa biologisista vanhemmista.

Henkilö pitää käsissään kehystettyä paperia, jossa on pieni valokuva lapsesta ja punainen lappu, jossa on tekstiä kiinaksi. Taustalla on huonekasveja.

Xiaohong Linillä on edelleen tallessa hauras löytötodistus, joka kirjoitettiin lastenkodissa.

Isä kertoi adoptiosta iltasaduissa

Xiaohong Lin näyttää biologisen äitinsä nuoruudenkuvaa. Yhdennäköisyys on selvä.

– On jotenkin tosi hassua nyt 25-vuotiaana nähdä valokuvia ja katsoa, että tuo näyttää ihan minulta, hänellä on minun silmäni ja nenäni ja hän näyttää hymyillessään ihan samalta kuin minä, Lin iloitsee.

Haminassa Kymenlaaksossa kasvanut Lin ja hänen Kiinasta adoptoidut kaksi siskoaan erottuivat joukosta 20 000 asukkaan pikkukaupungissa. Haminalaiset ottivat kuitenkin siskokset omikseen.

– Minusta tuntuu, että kaikki tiesivät meidät ja keitä vanhempamme ovat. Ei asiaa ihmetelty, siihen oli kai vain totuttu, Lin pohtii.

Kehystetty värikäs maalaus riippuu seinällä, jota ympäröivät vaalea tausta, viherkasvin oksa ja sängyn osa. Maalauksessa on pelto, jolla ihmiset keräävät vaaleanpunaisia hedelmiä koreihin, joita aasit kuljettavat.
Kiina on aina ollut osa Xiaohong Linin arkea monin eri tavoin esimerkiksi kulttuurin ja ruoan kautta. Tämän kiinalaisen teoksen Lin on saanut vanhemmiltaan nykyiseen kotiinsa Helsingissä. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Vuonna 2016 Xiaohong Lin kävi vanhempiensa kanssa juurimatkalla Kiinassa. Matkaan kuului vierailu lastenkodissa, josta Lin oli adoptoitu.

Lastenkodin pihalla vastassa oli mies, jonka kasvot olivat Linille hyvin tutut valokuva-albumiensa sivuilta. Tämä lastenkodin johtaja oli edelleen samassa toimessaan.

Kokemus muutti Liniä. Kaksi vuotta sitten hän vaihtoi suomalaisen nimensä takaisin kiinalaiseksi nimekseen, jonka lastenkodin henkilökunta antoi hänelle, kun hän oli vauva.

Xiaohong tarkoittaa suomeksi käännettynä aamuruskoa, Lin tarkoittaa metsää.

Valokuva-albumin sivulla on kaksi valokuvaa mustahiuksisesta taaperosta, joka seisoo kävelytuolissa ja katsoo kameraan. Kuvat ovat vanhoja.
Xiaohong Linillä on tallessa kuvia itsestään lastenkodin asukkaana. Tällaisten kuvien kautta Linin vanhemmat saivat ensimmäisen kerran nähdä perheensä kuopuksen. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Kun Xiaohong Lin oli pieni, hän pyysi isäänsä keksimään iltasatuja hänestä ja hänen taustastaan.

– Isä selitti aina iltasaduissa sitä, kuinka äiti ja isä odottivat minua kovasti ja halusivat lapsen. Ja sitten he hakivat minut Kiinasta, Lin muistelee.

Lin on myös puhunut vanhempiensa kanssa mieltään askarruttavista asioista, kuten siitä, miksi hänet annettiin pois.

Saman kysymyksen hän sai kysyä nyt myös biologisilta vanhemmiltaan, ja he kertoivat vastauksen.

Tänä vuonna Lin voi myös juhlia ensimmäistä kertaa syntymäpäiväänsä oikeana päivänä. Lääkärin tekemä ikäarvio heitti noin kuukaudella.

Juurien tutkiskelu voi olla rankka prosessi

Lin kävi biologisen perheensä kanssa juteltuaan ja hetken uutista sulateltuaan keskustelemassa myös Interpedian jälkipalvelussa.

– Sain jutteluapua niihin vaikeisiinkin tunteisiin, joita en olettanut edes tulevan, Lin kertoo.

Adoption jälkipalvelu on lakisääteistä. Se tarjoaa tukea ja apua omien taustojen käsittelemisessä ja selvittämisessä.

Etukäteen ei voi tietää, ovatko mahdolliset uudet tiedot positiivisia vai negatiivisia. Jos yhteys biologisiin sukulaisiin löytyy, toisen osapuolen reaktiota on mahdotonta ennustaa.

Siksi adoptiojärjestöjen tai viranomaisten on hyvä ottaa yhteyttä heihin ensin, jotta hekin saavat tukea. Valmistautumisesta huolimatta kauan odotettu tilanne voi tulla yllätyksenä.

– Onko se jälleennäkeminen iso elokuvamainen tapahtuma täynnä lämpimiä tunteita ja yhteys löytyy heti, vai onko se arkinen ja kömpelökin tilanne, kun yhteistä kieltä ei ole ja kaksi eri kulttuuria kohtaa, Interpedian sosiaalityöntekijä Sanna Romu selittää.

Mustahiuksinen silmälasipäinen nainen pukeutuneena lämpimään takkiin seisoo juna-asemalla ja katsoo kaukaisuuteen rauhallinen ilme kasvoillaan.
Xiaohong Lin on adoptoitu Interpedian avustuksella. Interpedia lopetti adoptioyhteistyön Kiinan kanssa vuonna 2019. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Kiinasta ei enää saa adoptoida

Adoptiot ulkomailta ovat nykyään paljon harvinaisempia kuin viime vuosikymmenellä. Interpedia on tällä hetkellä Suomessa ainoa taho, joka ottaa vastaan uusia asiakkaita adoptioprosessiin.

Pelastakaa lapset lopetti uusien hakijoiden vastaanottamisen tammikuun alusta. Se perusteli päätöstään sillä, että maailmalla on koko ajan vähemmän lapsia, jotka tarvitsevat adoptioperheen ulkomailta. Lastensuojelu ja lasten elinolot on saatu monessa maassa paremmiksi. Lisäksi lapsettomuushoidot ovat nykyään parempia kuin ennen.

Viime vuonna Kiinakin lopetti kansainvälisen adoptio-ohjelmansa yli 30 vuoden jälkeen.

Entä seuraavaksi?

Xiaohong Lin on vaihtanut kuulumisia biologisen perheensä kanssa satunnaisesti. Kiinalaiset vanhemmat eivät osaa kirjoittaa, joten Lin on yhteyksissä enemmän sisaruksiinsa.

Suomalaiset vanhemmat ovat iloisia tyttärensä puolesta ja ovat valmiita lähtemään Linin kanssa tapaamaan biologisia vanhempia. Nyt Lin vielä totuttelee ajatukseen kaikesta siitä, mitä on käynyt.

Hän tahtoo rohkaista muitakin adoptoituja etsimään juuriaan, jos siltä vain tuntuu. Mitään ei ole menetettävissä, päinvastoin. Linin kohdalla ajoitus oli juuri oikea.

– Jos olisin tehnyt tämän vaikka 20 vuotta myöhemmin, olisinko päässyt enää kysymään asioita biologisilta vanhemmiltani suoraan? Kovin moni adoptoitu ei saa näitä vastauksia, vaikka tahtoisikin. On kiitollinen ja etuoikeutettu olo.

Korjattu 19.2. kello 13.55: Kuvatekstissä luki, että Xiaohongin saaman osuman jaetun DNA:n määrä voi merkitä vain vanhempia. Oikeasti määrä voi merkitä myös täyssisarusta, eli vain lähimpiä perheenjäseniä.