Kun opetus- ja kulttuuriministeriö 22. tammikuuta julkisti verkkosivuillaan laajan selvitystyön suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi, Pariisin olympiakisojen jälkeen rytinällä julkisuuteen tullut Sisuryhmä saattoi onnitella itseään.
Ryhmän esitys uuden, riippumattoman ja ministeriön asettaman toimielimen vetämästä huippu-urheilusta pääsi käytännössä sellaisenaan loppusuoralle kahden muun esityksen kanssa.
Näistä toinen esittää kokonaan ministeriövetoista huippu-urheilumallia ja toinen taas verkostojohtamisen mallia, jossa Olympiakomitean nykyisellä huippu-urheiluyksiköllä pysyisi erittäin merkittävä rooli.
Asian työstö jatkuu 4. helmikuuta, kun urheiluministeri Sandra Bergqvistin (r.) kutsumaan pyöreän pöydän keskusteluun saapuvat ministerin ja ministeriön liikuntatoimialan kärkivirkamiesten lisäksi edustajat muun muassa Sisuryhmästä ja Olympiakomiteasta. Lisäksi paikalle on kutsuttu urheilijoita, valmentajia ja muita huippu-urheilun asiantuntijoita.
Muutostyön ja -tarpeen taustalla ovat ennen kaikkea viime kesän Pariisin olympiakisat, joissa Suomi ensimmäisen kerran olympiakisoihin osallistuessaan jäi tyystin ilman mitalia. Mahalasku käynnisti ennennäkemättömän kriittisen keskustelun Suomessa.
Sisuryhmään kuuluu kuusi nimekästä urheiluvaikuttajaa: työelämäprofessori Sami Itani, dosentti Kati Lehtonen, kävelyvalmentaja Valentin Kononen, ex-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä, sulkapallovalmentaja Anu Nieminen ja professori Karl-Erik Michelsen.
Ryhmän puhemiehenä usein toiminut Valentin Kononen myönsi keskiviikkona Yle Urheilulle, että kun vasta lokakuussa tyhjästä perustettu ”itsenäisten urheiluajattelijoiden yhteenliittymä” on päässyt muutostyössä loppusuoran ehdokkaaksi, kyse on jo sinänsä erittäin kovasta suorituksesta suomalaisessa, kovin loivaliikkeiseksi tiedetyssä urheilupolitiikassa.
Tämän Kononenkin myöntää.
50 kilometrin kävelyn maailmanmestarina hän kuitenkin tietää, että tuskan saa antaa hellittää vasta maaliviivan jälkeen.
– Jo nyt on selvää, että työmme ei missään nimessä mennyt hukkaan. Kaikissa tilanteissa meillä oli varmasti suuri ansio siihen, että suomalaisen huippu-urheilun tila nousi syksyllä niin suureksi kriittisen keskustelun aiheeksi, kommentoi Kononen, joka painottaa, että Sisuryhmä on 100-prosenttisesti suomalaisten huippu-urheilijoiden paremman tulevaisuuden asialla.
– Ministeriön selvityksessä on hyvää muun muassa se, että tilannekuva on selkeä ja johdonmukainen, kuten ryhmällämmekin. Raportin sisältämät grafiikat ja diagrammit eivät jätä (Suomen olympiatasoisesta huippu-urheilumenestyksestä) tulkinnanvaraa, sanoo Kononen, joka urheiluministerin kutsutilaisuudessa edustaa ryhmää Anu Niemisen kanssa.
Kononen lupaa, että Sisuryhmän esittämä malli, tai mallin luonnos, olisi kaikissa tilanteissa kustannustehokkain järjestely suomalaisen huippu-urheilujunan ohjaamiseksi takaisin mitaliraiteille.
– Kustannussäästö olisi 30–50 prosenttia, pätevät tekijät löytyisivät varmasti. Se, että olemme muodostuneet ryhmäksi, ei tarkoita, että tämän huippu-urheiluelimen työntekijät olisivat samoja ihmisiä kuin Sisuryhmän jäsenet. Siitä ei ole kyse.
Opetusministeriön selvityksessä Sisuryhmän ehdotuksen mainitaan tuovan kaikkein suurimmat muutokset, mutta myös tietyt haasteet muun muassa ajankäytön ja muutosvastarinnan osalta.
Ministeriö katsoo, että mallin rakentaminen optimaaliseksi veisi vuosia ja urheilukentän nykyisiltä toimijoilta olisi odotettavissa tiukkaakin muutosvastarintaa.
Kulissien takaisissa keskusteluissa Olympiakomitea huippu-urheiluyksikköineen on osoittanut itsevarmuutta. Se uskoo huippu-urheilun johtamisen pysyvän järjestössä, jonka huippu-urheilutoiminnalta ministeriö kuitenkin edellyttää kaikissa tilanteissa radikaaleja muutostoimia.
Jos näin käy, Valentin Kononen ei lataisi keitintä ihan piripintaan mitalikahveja odotellessaan.
– Kyllä meillä ryhmässä on varsin vakiintunut näkemys siitä, ettei siltä suunnalta ole mullistavia uudistuksia luvassa. Heillä on ollut 15 vuotta aikaa. Siellä on koko lailla sama porukka toiminut. Jos siellä olisi uudistumiskykyä, eikö se uudistus olisi jo tehty? Kononen kysyy.
