Romanisuvussa kasvanut Mirikli menetti melkein henkensä, kun hänen ex-miehensä puukotti häntä julkisella paikalla.
– Omista kokemuksistani voin kertoa, että mies todellakin on luullut, että se omistaa naisen ja pystyy tekemään sille ihan mitä vaan, Mirikli sanoo.
Hänen nimensä on muutettu turvallisuussyistä.
Miriklin mukaan mies soitti hänen sukulaisilleen, jos hän ei taipunut miehen tahtoon. Mies väitti, että Mirikli oli loukannut miehen ja tämän suvun kunniaa.
– Jos vaikka sanoin sille, että haluan erota, se saattoi soittaa mun isälle ja uhkailla häntä, hän sanoo.
Mirikli on kokenut väkivaltaa myös aiemmin. Häneltä on leikattu väkisin hiukset.
Hänen kokemuksensa ei ole ainutkertainen. Viime aikoina Suomessa on ollut poliisin tutkittavana muitakin julkisilla paikoilla romaninaisiin kohdistuneita väkivallantekoja. Osaan niistä on liittynyt hiusten leikkaus väkivalloin.
Romanit yliedustettuja väkivaltarikosepäilyissä
Viime vuonna Suomen romanivähemmistöä järkytti kaksi julkisella paikalla tapahtunutta naiseen kohdistunutta henkirikosta.
Helsinki 2024. Murha. Huhtikuussa mies puukotti entistä kumppaniaan Pitäjänmäen McDonald’sissa. Nainen kuoli ravintolan tuulikaappiin. Naisen mukana oli hänen ja miehen yhteinen, kolmen viikon ikäinen vauva.
Tampere 2024. Syyskuussa romanimies ampui naisen Tampereen ydinkeskustassa, Hämeenkadulla. Romaninaisella oli mukanaan pieni lapsi, joka ei loukkaantunut. Oikeuskäsittely on kesken.
Tapaukset saivat useat romanit ottamaan julkisesti kantaa väkivaltaa vastaan.
Suomessa ei tilastoida rikoksia tekijän etnisen taustan mukaan. Poliisihallituksen tietojen mukaan romanit ovat kuitenkin yliedustettuina julkisilla paikoilla tapahtuneissa vakavissa väkivaltarikoksissa. Niissä joka kuudes epäillyistä oli poliisin mukaan todennäköisesti romanitaustainen.
Romaneja asuu Suomessa noin 10 000. Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 Suomen romania.
Poliisin mukaan yksi syy yliedustukseen rikostilastoissa ovat romanien käyttäytymissäännöt.
Aihetta käsittelee myös uusi MOT-ohjelma. Siinä tarkastellaan väkivalta- ja henkirikostuomioita, joissa on viittauksia romanien perinteisiin. Ohjelmaa ja tätä juttua varten haastateltiin myös useita väkivaltaa kokeneita romaninaisia.
Toimituksen tiedossa on ainakin kymmenkunta vakavaa naisiin kohdistunutta väkivaltarikosta, joita on perusteltu romanien kirjoittamattomilla säännöillä.
Romanimiesten välisissä tapauksissa toistuivat maininnat muun muassa sukuriidoista.
Joidenkin haastateltavien mielestä vanhoja perinteitä on alettu tulkita vääristyneesti, mikä lisää väkivaltaa.
Karjaa 2020. Eräs 15-vuotias poika leikkasi väkivalloin hiukset tytöltä Karjaalla. Hän kuvasi teon ja video levisi somessa.
Poliisi keräsi 16-vuotiaan tytön paksut tummat hiukset todisteeksi.
Hiusten leikkaamisen tavoitteena nöyryytys
Karjaan pahoinpitelytapauksen yhteydessä käräjäoikeus viittasi sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin, jonka mukaan naisen hiusten leikkaaminen on romanikulttuurissa yleinen häpäisyn ja nöyryyttämisen keino.
Samaan viittasi myös tekijän puhelimessa ollut viesti.
Luulin että se huoras ja halusin nöyryttä se.
Karjaalla tapahtuneesta pahoinpitelystä tuomitun puhelimesta löytynyt viesti
Miehet ovat jakaneet kuvia ja videoita someen joissain muissakin tapauksissa.
[mies] leikkasi minulta hiukset ja pahoinpiteli minua. Kuvia ja videoita tästä on julkaistu netissä.
Helsingin Pitäjänmäessä 2024 tapahtuneen murhan aineisto
Kirkkonummi 2018. Murha. Mies leikkasi vaimonsa pitkät hiukset ja repi hänen vaatteensa. Hän pakotti naisen kävelemään julkisesti ilman romanivaatteita pelkässä alushameessa ja puukotti häntä autossa reiteen. Myöhemmin hän murhasi naisen julmalla tavalla vessassa. Mies tuomittiin elinkautiseen.
Hiusten leikkaaminen on vanha naisiin kohdistuva rangaistuskeino. Toisen maailmansodan jälkeen Ranskassa ja muualla Euroopassa leikattiin hiukset naisilta, jotka olivat seurustelleet saksalaismiehittäjien kanssa.
Jyväskylä 2023. Mies kiilasi autolla ex-vaimonsa kuljettamaan autoon.
Mies oli seurannut lapsensa äidin ajoreittiä autoon piilotetun puhelimen ja seurantasovelluksen avulla. Naisen auto suistui ulos tieltä.
Mies löi häntä neljä kertaa sahalaitaisella pitkällä veitsellä. Tapausta oli edeltänyt pitkä lähestymiskieltojen sarja.
”Ota selkään, ei selvitä muuten”
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa iso ongelma. Kolmasosa naisista on kokenut parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua.
Keräämästämme aineistosta käy kuitenkin ilmi, että romaninaisiin kohdistuvaan väkivaltaan voi liittyä erityispiirteitä. Ne saattavat vaikeuttaa avun hankkimista.
Väkivaltatilanteisiin tai niillä uhkaamiseen on joissain tapauksissa osallistunut myös sukulaisia. Näin kävi esimerkiksi ennen Jyväskylässä toissavuonna tapahtunutta murhan yritystä.
Poliisi löysi esitutkinnassa viestin, jonka naisen äiti lähetti tyttärelleen:
Nyt kun oot järjestänyt sopan, mee ko nainen ja ota selkääs [sukulaismieheltä] ei selvitä muuten teit semmosen asian.
Tapauksen esitutkinta
Kuulustelussa äiti totesi poliisille, että tytär voi paeta turvakotiin, mutta silloin muut jäävät kärsimään seuraukset.
Jyväskylän murhan yrityksen uhrin sukulaismies sanoi kuulusteluissa, että ”meidän kulttuurissa, jos ei käyttäydytä annetaan selkäsauna”.
Jossain vaiheessa [mies] oli saanut tiedon, että [seurustelukumppanin] suku olisi tulossa päälle.
Kainuussa vuonna 2019 tapahtuneen törkeän vapaudenriiston oikeusaineisto
Romanien asioita ajava yhdistys Romano Missio antoi lausunnon tapakulttuurista Jyväskylässä tapahtuneen murhan yrityksen käräjäkäsittelyä varten. Sen avulla asianomistajan puolustus halusi tuoda esille kulttuurin tärkeän ominaispiirteen:
Romanit kestävät kaiken muun sanasodan, nimittelyn ja haukkumisen, mutta jos solvaus koskee tai liittyy asianomaisen vanhempiin, se on niin valtavan suuri rikkomus, loukkaus, että siitä voi seurata jopa kuoleman tuottamus.
Romano Mission lausunto käräjäoikeudelle
Vuosikymmenten kaunoja
Poliisihallituksen mukaan romanien yliedustus väkivaltarikoksissa johtuu osin ”negatiivisista käyttäytymissäännöistä”.
Yksi tällainen sääntö on väistämisvelvollisuus.
Sen mukaan suvut eivät asetu samalle alueelle asumaan, jos niiden välillä on ollut historiassa veritekoja. Tekijän suvun kuuluu väistää uhrin sukua.
Koska romanit ovat pitkään eläneet yhteiskunnan marginaalissa, heille on historian saatossa kehittynyt omia tapoja. Asioita on pyritty hoitamaan yhteisön ja sukujen kesken.
Useiden haastateltujen romanien mielestä väistämisvelvollisuuden avulla on voitu välttää riitoja ja jopa verikostoja.
Se on kuitenkin aiheuttanut myös väkivaltaa ja sen uhkaa.
En tosin voinut viettää siellä pitkiä aikoja, koska Jyväskylässä asuu paljon ”pääsopimattomia” eli sellaisen suvun jäseniä, joiden kanssa suvullani on riitoja.
Helsingin Pitäjänmäessä vuonna 2024 tapahtuneen murhan oikeusaineisto
[Nuori mies] sanonut [tapailukumppanille], että heidän pitää lähteä pois Kuopiosta heidän sukujensa vuoksi. [nainen] oli siinä käsityksessä, että jos he jäävät Kuopioon, [miehelle] voi tapahtua jotain.
Vuonna 2019 tapahtuneen törkeän vapaudenriiston ja törkeän pahoinpitelyn tuomio
[Syytetty] ei voi kertoa muiden asianosaisten nimiä, koska verikosto uhkaa.
Turussa vuonna 2020 tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten oikeusaineisto
[Tekijä] on edelleen kertonut, että hänen käyttämänsä ase ei ollut ollut mukana varta vasten tapaamista varten vaan hänen lähisuvussaan tapahtuneen väkivallan vuoksi hän oli ottanut tavaksi varustautua aseella, jotta voisi tarvittaessa suojata itseään. Hänet olisi nytkin varmasti tapettu, jos hänellä ei olisi ollut asetta.
Kangasalla vuonna 2020 tapahtuneiden tapon yritysten ja väkivaltarikosten tuomio
Varissuolla on paljon romaneja, ja romaneilla on sukuriitoja. Hän ei halua riitoja muiden kanssa, eikä ole sen vuoksi kertonut niistä esitutkinnassa. Heidät olisi saatettu ampua. Puukot saattavat olla hänen.
Turussa vuonna 2020 tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten tuomio
Väistämisvelvollisuudet siirtyvät sukupolvelta toiselle, kertoo Tuula Blomerus.
Kaunat voivat hänet mukaansa ulottua vuosikymmenten taakse.
– On 70, 50 tai 30 vuotta vanhoja asioita. Lapset ja nuoret ovat joutuneet tätä ylläpitämään. Näin opittu ja eletty, että suvut eivät kohtaa toisiaan – ja se on tosi valitettavaa, hän sanoo.
Blomerus sanoo, että väkivallan oikeuttaminen kulttuurilla väärin.
– Mihin vedämme romaniyhteisönä rajan? Miten pitkään annamme omien lastemme ja lastenlastemme harteille asioita, jotka ovat tapahtuneet heitä ennen? He ovat aivan syyttömiä ja viattomia tapahtumiin.
Joidenkin haastateltujen mielestä ongelmia aiheuttaa, että väistämisvelvollisuutta on alettu tulkita perinteistä poikkeavalla tavalla. Kun se ennen liitettiin ennen muuta henkirikoksiin, nykyisin sitä sovelletaan monenlaisiin riitoihin.
Monien mielestä kulttuuria myös käytetään virheellisesti selittämään rikollisia tekoja. Heidän mielestään tekoja selittää pikemminkin huumeiden käytön lisääntyminen ja nuorten rajattomuus.
Valtakamppailu, kunnia ja kosto
Tuomioissa esiintyy useaan kertaan maininta tekijän ja suvun kunniasta. Kahdessa tapauksessa viranomaiset ovat selvästi arvioineet, että kyse on kunniaan liittyvästä väkivallasta.
Jyväskylässä tapahtuneen murhan yrityksen tapauksessa käräjäoikeus totesi:
Menettelyyn [uhria] kohtaan voidaan arvioida liittyvän keskinäiseen valtakamppailuun, kunniaan ja kostoon liittyvä motiivi.
Käräjäoikeuden tuomio
Pitäjänmäen McDonald’sissa tapahtuneen henkirikoksen tutkinnan yhteydessä poliisi kirjasi:
Ilmi tulleet seikat viittaavat teon motiivina olleen häpäistä tai nöyryyttää (uhria) väkivalloin (tekijän) ja tämän suvun kunnian palauttamiseksi.
Pitäjänmäessä tapahtuneen murhan esitutkinta
Esittelemme Tuula Blomerukselle löytämiämme tapauksia, joissa väkivaltaa on perusteltu romanien tavoilla. Videolla hän avaa, mitä kunnian ja häpeän kulttuuri tarkoittaa romaneille.
Suomessa kunniaan liittyvä väkivalta ei ole tuomion koventamisperuste, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Poliisihallituksen Måns Enqvistin mielestä Suomessa tulisi harkita samaan käytäntöön siirtymistä.
– Kollektiivinen väkivallan teko on aina tavallaan tuomittavampi kuin pikaistuksissa yhden henkilön tekemä pieni pahoinpitely, hän arvioi.
Kunniaväkivallan tunnistaminen on Enqvistin mukaan tärkeää myös kenttätyötä tekeville poliiseille.
Kotihälytyskeikalla ilmeisin väkivallantekijä ei välttämättä ole ainoa, joka on syyllistynyt rikokseen.
– Muut asunnossa olevat saattavat olla avunantajia tai tukijoita, joten uhria ei voi jättää sinne.
Miriklin mielestä romanien tilanne eroaa valtaväestöstä siten, että etenkin romaninaisten voi olla vaikeampi hakea apua.
– Se on niin iskostettu romanikulttuurissa, että ei saa tehdä ilmoituksia ja hakea apua.
Hän on itse hakenut suojaa turvakodista lukuisia kertoja.
– Mä haluan, että tämmöinen loppuu romanien keskuudessa. Että jokainen ymmärtää sen, että mustalaistyttö voi olla, mutta ei tarvitse hyväksyä kaikkea.
