Metsähallitus muutti moottorikelkkauriensa käytäntöjä – osa kelkkailijoista närkästyi

Metsähallitus perustelee päätöstä turvallisuudella ja ympäristön suojelulla. Muutos myöhästyttää urien avaamista, mikä harmittaa kelkkailijoita.

Muhoslaisen Teemu Tuomaalan mukaan Metsähallituksen sääntömuutos on yllättänyt kelkkapiireissä. Video: Essi Puuri / Yle, Terhi Liimu / Yle.
  • Ensio Karjalainen
  • Essi Puuri

Metsähallitus on muuttanut ylläpitämiensä moottorikelkkaurien käytäntöjä. Kelkkailijat, jotka ovat ostaneet Metsähallitukselta luvan moottorikelkkaurien käyttöön, saavat ajaa urilla vasta niiden tarkistamisen ja virallisen avaamisen jälkeen.

Aiemmin urilla on saanut ajaa ennen niiden kunnostusta omalla vastuulla.

– Haluamme varmistaa, että moottorikelkkaurat ovat turvallisia ja ajettavassa kunnossa, ennen kuin urille päästetään kelkkailijoita, Metsähallituksen maastoliikenteestä vastaava palveluomistaja Elina Odé perustelee muutosta.

Kuluvan talven aikana Metsähallitus on päässyt avaamaan kelkkauria keskimääräistä myöhemmin, koska lunta on ollut keskisessä ja Pohjois-Suomessa tavallista vähemmän. Vähälumiset reitit eivät ole turvallisia kelkkailla, ja maastot vaurioituvat vähäisen lumen alla.

Avaamattomilla kelkkaurilla ajamisesta seurauksena on sakko maastoliikennerikkomuksesta.

Kelkkailijoille muutoksessa on vielä epäselvyyksiä

Sääntöuudistus on herättänyt närää osassa kelkkailijoita. Reilut 15 vuotta kelkkaillut muhoslainen Teemu Tuomaala kertoo linjauksen jyrkkyyden yllättäneen kelkkailijapiireissä. Ennen Metsähallituksen reiteillä on hänen mukaansa saanut ajaa aina, kun lunta on ollut ja lupamaksut ovat olleet kunnossa.

Tuomaalasta on hyvä, että reittejä tarkistetaan, mutta urien myöhästyvä avaaminen harmittaa.

– Erittäin ärsyttävää on se, että on paljon lunta ja hyvä keli, mutta reitin status on punainen eli sitä ei ole tarkistettu. Pitääkö todella odottaa kärsivällisesti niin kauan, kunnes joku on käynyt kuittaamassa sen reitin, hän miettii.

Jatkossa kelkkailijan täytyy aiempaa tarkemmin ottaa selvää, mitkä reitit ovat käytössä. Siinä on Tuomaalan mukaan haasteensa, koska tieto ei ole aina nopeasti löydettävissä.

Mies seisoo punamustan kelkan vieressä.
Teemu Tuomaala kertoo olevansa tyytyväinen Oulun alueen kelkkareitteihin. Niillä saa ajaa varsin vapaasti, koska Metsähallituksen reitit ulottuvat enemmän Kainuun seudulle. Kuva: Essi Puuri / Yle

Tuomaala toimii Muhoksen Kelkkakerhon sihteerinä. Hänen mukaansa kelkkayhteisölle on epäselvää, kuka urien tarkistuksen tekee ja milloin. Pohdintaa herättää sekin, tarkoittaako uusi tarkastuskäytäntö myös kelkkareittien ylläpidon parantumista.

– Metsähallituksen reiteillä on kyllä tarkistamisen aihetta, siellä on aika paljon puutteita esimerkiksi merkinnöissä ja silloissa. On pitänyt olla vähän seikkailumieltä, kun niille reiteille lähtee, Tuomaala toteaa.

Uralupien hinnat ovat nousseet

Metsähallitus on siirtänyt kuntien vastuulle huomattavan osan urien ylläpidosta. Näin on tapahtunut tänä talvena esimerkiksi koko Kainuun alueella ja jo aiemmin Koillismaalla muun muassa Kuusamossa ja Posiolla.

Uudistus on nostanut uralupien hintaa, mikä on Teemu Tuomaalan mukaan aiheuttanut keskustelua. Esimerkiksi pelkän päiväluvan hinta Kainuussa on 30 euroa, vuosilupa puolestaan 170 euroa. Tuomaalan mukaan Metsähallituksen vuosiluvan sai aikanaan 50 eurolla.

– Ei nyt ensimmäisenä tule mieleen, että jos ajan muutaman kilometrin Kainuun puolella, maksaisin siitä kolmekymppiä. Silloin täytyy suunnitella jo pidempää reissua.

Moottorikelkka ajaa reitillään Puolangan Paljakassa
Suomessa on yli 20 000 kilometriä kelkkareittejä. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Elina Odén mukaan kunnat päättävät itse, milloin niiden ylläpitämillä urilla saa kelkkailla. Kunnat voivat viestiä asiasta esimerkiksi lupaehdoissa.

– Ehtojen tarkistaminen on reitinpitäjän vastuulla. Niiden mukaan kelkkaillaan.

Metsähallitus muistuttaa, että myös kelkkailijoilla itsellään on iso rooli siinä, ettei vaaratilanteita moottorikelkkaurilla tapahdu.