Mitä järkeä on enää opiskella? Korkeakoulutus ei takaa työpaikkaa, ja maailma muuttuu nopeammin kuin tutkinto valmistuu

Tutkinto ei takaa työpaikkaa. Korkeakoulutettuja on työttömänä ennätysmäärä, ja tekoäly muuttaa työelämää. Asiantuntija neuvoo nuoria alanvalinnassa.

  • Roosa Laksio

Vuosikymmenten ajan korkeakoulutus on nähty varmana sijoituksena tulevaisuuteen. Vanhempien, opettajien ja yhteiskunnan viesti on ollut selvä: opiskele, hanki tutkinto ja elämä kantaa. Mutta entä, jos tämä ajatusmalli ei enää pädekään?

Korkeakoulutettuja on Suomessa työttömänä enemmän kuin koskaan ennen. Massatyöttömyys ei ole enää vain vähän koulutettujen ongelma, vaan myös niiden, joilla on tutkinto takataskussa. Työmarkkinoilla on käynnissä murros, jossa muun muassa tekoäly ja teknologinen kehitys kyseenalaistavat perinteiset urapolut.

Onko opiskelijan järkevää käyttää kuusi vuotta esimerkiksi lääkärin opintoihin, kun tulevaisuuden maailma voi näyttää aivan toisenlaiselta kuin opiskelun alkaessa?

Katso videolta, kannattaako tutkinnon suorittaminen enää?

Tutkinto ei ole oikotie työelämään

Jyväskylän yliopiston professori Päivi Tynjälän mukaan tutkinto ei ole varma työpaikkatakuu – ainakaan heti valmistumisen jälkeen.

– Korkeakoulutus antaa pohjan, mutta joillakin aloilla työelämään voi päästä muita reittejä, kuten erilaisten projektien, harjoitteluiden tai verkostojen kautta. Esimerkiksi IT-alalla työnantajat saattavat arvostaa käytännön osaamista jopa enemmän kuin tutkintoa, Tynjälä sanoo.

Erityisesti tekoälyn kehitys haastaa perinteiset asiantuntija-ammatit ja muuttaa sitä, millaisia taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.

–Työelämässä tarvitaan jatkuvaa oppimista ja kykyä mukautua muuttuviin tilanteisiin, Tynjälä toteaa.

Korkeakoulutettujen työttömyys on kuitenkin aina ollut vähäisempää kuin muiden, Tynjälä muistuttaa.

Kannattaako enää lähteä opiskelemaan?

Jos nyt valitsee kriisissä tai murroksessa olevan alan, työpaikka voi tulevaisuudessa olla kiven alla. Toisaalta alan vaihtaminen myöhemmin on aiempaa hankalampaa ilman aikuiskoulutustukea.

– Me emme tiedä, miltä maailma näyttää kuuden vuoden päästä. Siksi kannattaa miettiä, mitkä taidot kestävät muutoksia, Tynjälä huomauttaa.

Vaikka työelämä muuttuu nopeasti, se ei tarkoita, että koulutuksesta tulisi tarpeetonta, mutta sen rooli voi olla erilainen. Menestyminen vaatii yhä enemmän uteliaisuutta, itsensä kehittämistä ja kykyä mukautua uusiin tilanteisiin.

Opiskelu on silti arvokasta, jos sen näkee sijoituksena osaamiseen eikä vain työtakuuna. Tynjälän mukaan omaa alaa pohtivalle tärkeintä on valita jotain, mikä kiinnostaa ja tarjoaa edellytykset jatkuvaan oppimiseen, sillä tarve sille ei ole katoamassa mihinkään.

Lisätty tieto 13.3. kello 14:55: Korkeakoulutettujen työttömyys on aina ollut vähäisempää kuin muiden.