Pohjois-Savon käräjäoikeudessa alkoi maanantaina Suomen suurimman salametsästysvyyhdin käsittely.
Syytettynä on 31 miestä, joiden epäillään kaataneen kolme sutta, kuusi ilvestä, ahman sekä useita rauhoitettuja lintuja vuosina 2019–2023 pääosin Lapinlahdella. Jokaista syytetään vähintään yhdestä törkeästä metsästysrikoksesta.
– Tähän yksittäiseen Savikukko-tapaukseen emme ota kantaa, mutta yleisesti metsästäjäkuntaa ei tämän vuoksi pitäisi tuomita, Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo
– Metsästäjäliitto ei hyväksy laitonta metsästystä. Tämä on itsestään selvää.
Silpola korostaa, että kun Metsästäjäliitto perustettiin sata vuotta sitten, päämääränä oli juuri laillisen metsästyksen rakenteiden, kurin ja järjestyksen, luominen ja tätä varten on aina toimittu.
Laittomaan metsästykseen ryhtyvä ottaa suuren riskin, joka voi vaarantaa harrastuksen, muistuttaa Silpola. Oikeuden tuomio voi merkitä kovia menetyksiä ja korvausvaateita sekä tuoda vuosien metsästyskiellon.
Tyytymättömyys ajoi salametsästykseen
Savukukko-salametsästysvyhdissä useat syytetyt kertoivat poliisikuulusteluissa syyksi tyytymättömyyden suurpetopolitiikkaan. Luonnonvarakeskuksen arvioihin suurpetojen kannoista ei luoteta.
He vetosivat kuulusteluissa siihen, että etenkin susia on paikoitellen liikaa ja ne aiheuttavat vahinkoja. Osa myönsi, että meni porukan mukana liiallisuuksiin petojen tappamisessa.
Moni arvioi kuulusteluissa, että suden kannanhoidollinen metsästys lopettaisi laittoman pyynnin.
Silpola sanoo, että ymmärtää metsästäjien turhautumista suurpetopolitiikkaan, mutta keinot tyytymättömyyden osoittamiseen salametsästyksellä ovat täysin väärät.
– Metsästäjäliitto on jo vuosien ajan ajanut sitä, että kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa. Tämä lupaus sisältyy myös pääministeri Orpon hallitusohjelmaan.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asiaa, mutta liiton mielestä valmistelun pitäisi olla laajempaa kuin mitä se tällä hetkellä on.
Silpola: Metsästys ja suojelu eivät ole ristiriidassa
Liiton näkemys on, että kukaan ei ole hävittämässä suurpetoja Suomesta.
– Meillä on oiva esimerkki kannanhoidollisista metsästyksistä karhun ja ilveksen metsästys. Vuosikymmenten aikana niiden kanta on molemmilla kaksinkertaistunut kannanhoidollisista metsästyksistä huolimatta tuhannesta kahteen tuhanteen, Silpola huomauttaa.
– Sama meidän pitäisi nyt saada aikaan suden osalta, jotta ongelmat ja alueelliset tilanteet voitaisiin kannanhoidollisella metsästyksellä hoitaa niin, että meillä olisi maassa tasainen susikanta.
Siipola sanoo, että kannanhoidollista metsästystä kannattaa viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan kaksikolmasosaa suomalaisista.
– Mutta samaan aikaan myös katsotaan, että niitä pitää suojella. Nämä eivät ole siis ristiriidassa.
Luonnonsuojelijoiden näkemykset suurpetojen suojelusta poikkeavat huomattavasti metsästäjien näkymyksistä.
Katso, kuinka asianajaja Tapio Olkkonen kommentoi syytteitä ja syyttäjän vaatimuksia Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 10. helmikuuta alkaneessa oikeudenkäynnissä:
