Hyvinvointialueella on välttämätöntä tehdä merkittäviä muutoksia nykyisiin palvelurakenteisiin, sanoo hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen.
Tänään kerrottiin tarkemmin, minkälaisia säästöjä uusi tuottavuusohjelma pitää sisällään.
Näkyvin on muutos sotekeskusten vuodeosastoihin: ne lakkaavat Lapualta, Ilmajoelta ja aiemmin kerrottujen lisäksi myös Jalasjärveltä. Vuodepaikkojen vähennystarve on 46.
Vuodeosastojen kapasiteetti saattaa kasvaa Kurikassa, lisäksi Seinäjoen keskussairaalaan suunnitellaan yleisosaston perustamista.
– Isommat osastot ovat kustannustehokkaimpia pyörittää ja koon pitää olla riittävä, perustelee Järvinen.
Lapuan ja Ilmajoen sotekeskusten palvelut supistuvat ja esimerkiksi kuvantaminen päättyy sen jälkeen, kun laitteet tulevat käyttöikänsä päähän.
Nurmon hammashoitokin listoilla
Laajat palvelut saisi jatkossa kuudesta sotekeskuksesta: Seinäjoelta, Kurikasta, Kauhavalta, Kauhajoelta, Alavudelta ja Alajärveltä.
Teuvan, Jalasjärven, Isonkyrön ja Ähtärin soteasemilla saisi jatkossa virka-aikaista lääkäripalvelua sekä suun terveydenhuoltoa, niissä olisi myös sairaanhoitajan vastaanotto.
Lisäksi kuudessatoista paikassa toimisi jonkinlainen sotepiste, jossa on hoitajapalvelut tuettuna etälääkärillä.
Nurmon hammashoitopalvelujen siirtäminen Seinäjoen perhepalvelukeskukseen on myös uudelleen arvioitavana. Lisäksi siirryttäisiin pariin valmistuskeittiöön nykyisen yhdeksän sijaan.
Tilaohjelmalla tavoitellaan 9 miljoonan euron säästöjä. Se tarkoittaa monista tiloista luopumista ja vuokrasopimuksista neuvottelua kuntien kanssa.
Pelastuspalvelujen osalta tehdään vielä lisäselvityksiä.
Muutokset ovat valmisteluvaiheessa, ja etenevät aluehallitukseen ja valtuustoon maaliskuussa.
Aiheesta aiemmin: Hyvinvointialueen uusi säästöohjelma kurittaa Lapuaa ja Ilmajokea: vuodeosastot ja laajat palvelut lähtemässä
Sopeutustarve vielä paljon suurempi
Säästöille on pakottava tarve, koska hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä kattamaan nykyisiä palveluja. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tehnyt alijäämää kahden vuoden aikana noin 110 miljoonaa euroa.
Lisäksi se tarvitsee uusia investointeja, joita varten ei voi ottaa lainaa ilman valtiovarainministeriön lainanottovaltuutta.
– Lain edellyttämä talouden tasapaino löydettäisiin 130 miljoonan euron sopeutuksilla, hoksauttaa Järvinen.
Liian suureen säästöohjelmaan ei kuitenkaan tässä vaiheessa ryhdytty, koska sen läpimeno valtuustossa olisi epätodennäköistä.
Järvinen toteaa, että nyt valmisteltavan 50 miljoonan euron ohjelman jälkeenkin sopeuttamista jatketaan, jotta hyvinvointialueen itsenäisyys säilyy.
– Vielä vuosi 2030 näyttää kattamattomia alijäämiä, jos rahoituspuolella ei tapahdu oleellisia muutoksia. Valtiolla on sitten keinonsa, jos omin voimin emme pysty ratkaisuja tekemään. Eli siinä on ennakollinen arviointi ja arviointimenettely, muistuttaa Järvinen.
Työtä riittää myös tänä keväänä valittavalle uudelle aluevaltuustolle.
– Meidän pitää pystyä näyttämään, että saamme talouden omilla toimilla tasapainoon. On aivan selvää, että tämän kokoluokan säästöjä ei tehdä millään pienillä prosessien tarkasteluilla.
Kokonaisuutena Etelä-Pohjanmaa
UTV2-ohjelma on ollut aluehallituksen käsittelyssä tällä viikolla ja saanut aikaan shokkireaktion. Lapualaiset aluehallituksen jäsenet jättivät esityksestä eriävän mielipiteen, tekivät julkisen kannanoton ja aikovat myös tehdä muutosesityksen maaliskuun aluevaltuustoon.
Keskustan aluevaltuutettu Anneli Jäätteenmäki muun muassa kommentoi ohjelmaa näin: ”siellä on todella kauheita kohtia” ja ”tämä on täydellistä perusterveydenhuollon alasajoa”.
Myös Ilmajoen kunta on tänään tehnyt julkisen kannanoton vuodeosaston lakkauttamista vastaan.
Ilmajoella ja Lapualla koetaan, että muutokset ovat romuttamassa ns. 1+7-mallin, jossa kahdeksassa sotekeskuksessa olisi laajat palvelut.
Järvinen ottaa arvostelun tyynesti ja perustelee mielellään muutosten välttämättömyyttä.
– Ymmärrän hyvin, että tämä on vaikeaa, kun on totuttu kuntapohjaiseen päätöksentekoon. Nyt pitäisi kuitenkin nostaa katse koko Etelä-Pohjanmaahan ja pyrkiä siihen, että talouden resurssit ja palvelut ovat tasapainossa.
Hän myös muistuttaa, että uusia palveluja kehitetään koko ajan. Niitä ovat kotiin vietävät palvelut, kotisairaalatoiminta ja digitaaliset palvelut.
Hän vakuuttaa, että eteläpohjalaiset saavat palveluja jatkossakin.
– Meillä on satsattu etäpalveluihin ja lisätty ensihoitoyksiköitä, joita esimerkiksi naapurissa on vähennetty. Tärkeimmät palvelut ovat kunnossa, lisää Järvinen.
