Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Lestijärvelle rakentavan OX2:n työmaamestarin Matias Smedsin mukaan aikataulu ei ole vaarassa eilisen onnettomuuden takia.
Tuulivoimalan runkoa kuljettanut rekka kaatui valtatiellä 13 Kokkolassa keskiviikkoaamuna.
– Lestijärven työmaalle on ajettu voimalan osia etupainotteisesti, eli viivästystä ei tästä tule.
Kyydissä ollut tuulivoimalan osa on nyt tutkittavana.
– Jos se on ehjä, se tuodaan Lestijärvelle, mutta jos siinä on kolarissa tulleita selviä virheitä, ne korjataan. Putki on terästä, Smeds sanoo.
Lestijärven työmaalle on tullut Kokkolan satamasta tähän mennessä 800 erikoiskuljetusta tuulivoimalan osia, vielä noin 300 kuljetusta on tulossa. Matka sataman ja tuulivoimatyömaan välillä on reilut sata kilometriä.
– Kuljetukset ovat tähän mennessä hoituneet hyvin, tästä yhdestä onnettomuudesta on vain pieni haitta.
Smedsin mukaan he eivät puutu kuljetuksiin. Tuulivoimalatoimittaja on valinnut alihankkijan työhön.
Poliisi ei tutki Kokkolassa tapahtunutta onnettomuutta, eikä epäile asiassa rikosta.
Onnettomuuksia on muitakin
Tuulivoimakuljetuksille on tätä ennen sattunut pohjalaismaakunnissa vain harvoin onnettomuuksia. Kristiinankaupungissa sattui onnettomuus vuonna 2021 ja Vaasassa vuosina 2022 ja 2023.
Kokkolassa on sopeuduttu kaupungin läpi kulkeviin kuljetuksiin. Kaupungin työpäällikön Mikko Takkulan mukaan reitit on suunniteltu tarkkaan etukäteen.
– Reitiltä on poistettu liikennemerkkejä ja opasteita sekä laskettu liikenteenjakajien korkeutta.
Tieverkostoa ei ole tehty näin suurille kuormille
Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen kertoo, että Suomessa teitä ei ole suunniteltu näin raskaille tuulivoimalan osien kuljetuksille. Akselimassojen puolesta tiestön kantavuus kuitenkin riittää.
– Lavetissa on yleensä niin monta akselia, että paino jakautuu tasaisesti.
Kuljetusten kääntösäteet ovat asia erikseen. Ne pitää erikoiskuljetuksissa suunnitella hyvin, koska tieverkko on suunniteltu maksimissaan 34-metriselle yhdistelmälle.
Tuulivoimalakuljetusten painopisteen korkeus on Liimataisen mukaan tietyllä tavalla ongelma, sillä normaalin, 4,4 metriä korkean yhdistelmän painopiste on yleensä kahdessa metrissä.
– Tuulivoimakuljetuksissa painopiste saattaa olla jopa yli neljässä metrissä, ja se on paljon, Liimatainen sanoo.
Kuljetuksille vaikeusaste kasvaa risteyksissä.
– Liikennemerkkejä ja pylväitä pitää siirtää. Liikenteenjakajien päältä pitää ajaa. Lisäksi ajetaan väärää kaistaa, Liimatainen luettelee.
Näin myös keskiviikon onnettomuus tapahtui: tuulivoimalan painavaa jalkaa kuljettanut rekka joutui käännöksessä koukkaamaan liikenteenjakajan päältä ja kaatui kyljelleen.
Kuljetuksista vastaavan kuljetusliike Silvastin toimitusjohtaja Ville Silvasti kertoo, että siinä kohdassa ajetaan joka kerta samalla tavalla liikenteenjakajan päältä. Nyt jakajan päälle oli kuitenkin kertynyt paksusti jäätä, mikä Silvastin mukaan korotti liikenteenjakajaa entisestään ja kallisti kuormaa.
– Ihan oma moka, hän totesi saavuttuaan onnettomuuspaikalle keskiviikkona.
Professori Heikki Liimataisen mukaan tuulivoimalakuljetuksille tapahtuneiden onnettomuuksien määrä ei ole poikkeuksellinen, kun sitä vertaa kuljetustiheyteen.
– Mitään laskelmia tai tilastoja en ole nähnyt.
Myös kuljetusyhtiön Silvasti sanoo, että onnettomuuksia sattuu kuljetuksille erittäin harvoin.
