– Lue sinä Chi nyt mallivastaus, kehottaa suomen kielen opettaja Leena Sarkkinen.
Menossa on Rantasalmen lukion ensimmäisen vuosikurssin ulkomaalaisopiskelijoiden suomen kielen kokeen palautus.
Puolet ykkösluokkalaisista on tullut Rantasalmelle ulkomailta. Heitä on Vietnamista, Myanmarista, Thaimaasta ja Kiinasta.
Nämä nuoret opiskelevat lukiossa suomeksi. Lain mukaan suomen- ja ruotsinkielinen lukio-opetus on ilmaista, myös ulkomaalaisille oppilaille.
Juuri tämä mahdollisuus on houkuttanut ulkomaalaisia opiskelijoita myös Rantasalmelle.
Lähes vaivihkaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo Suomeen on muodostunut isoksi ilmiöksi ympäri Suomea. Heitä opiskelee nyt jo yli sadassa lukiossa. Osa lukioista on jopa hyvin riippuvaisia ulkomaalaisista opiskelijoista.
Kaikki ulkomaalaiset opiskelijat ovat läpäisseet suomen kielen B1-tason kokeen jo kotimaissaan.
Mallivastaustaan lukeva Chi Phạm Diêp Vũ osallistui juuri ennen Suomeen tuloaan Finest Future -yhtiön ja Vietnamin television järjestämään suomen kielen puhumisen kilpailuun. Katso videolta miten hän pärjäsi:
”Omia lukiolaisia on keskimäärin vain vähän yli kymmenen”
Chi Phạm Diêp Vũn lempiaine on kemia. Sitä opettaa Rantasalmen lukion rehtori ja kunnan sivistysjohtaja Katja Koivunoro. Hän opettaa myös matematiikkaa ja on oikea henkilö kertomaan, mikä on ulkomailta tulleiden lukiolaisten merkitys kunnalle ja koululle.
– Omat ikäluokat ovat näillä näkymin pienenemässä koko ajan. Ysiluokkalaisia on Rantasalmella tulevina vuosina vain 20–50 per vuosi. Heistä noin puolet jatkaa lukiossa, eli omia opiskelijoita aloittaa lukiossa pienimmillään vain vähän yli kymmenen vuodessa, Koivunoro kertoo.
Koivunoron mukaan Rantasalmella ja monessa muussa pienessä kunnassa tulee väistämättä vastaan tilanne, jossa lukion säilyminen on vaakalaudalla. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulo on pienentänyt tätä uhkaa.
Samalla turvataan myös peruskouluopetuksen taso. Jos lukiota ei olisi, olisi pienessä kunnassa mahdotonta tarjota täysiä opetustunteja peruskoulun aineenopettajille.
– Matematiikkaa opetetaan niin paljon, että siinä opetustunteja varmaan riittäisi. Mutta muissa aineissa ei aineenopettajille enää riittäisi tunteja täyteen opetusvelvollisuuteen. Se romahduttaisi yläkoulun aineenopetuksen tasoa, kun emme pystyisi pitämään täällä päteviä opettajia, Koivunoro selittää.
Thái Hà Linh on Chi Phạm Diêp Vũn paras ystävä Rantasalmella. Pienen Raudanveden ranta kirkonkylässä on heidän lempipaikkansa – etenkin kesällä.
”Soitan vanhemmilleni ja pikkusiskolleni videopuhelun melkein joka päivä, minulla on heitä ikävä. Mutta jos olen jostain asiasta surullinen, en kerro sitä heille.”
”Suomalaisessa ruuassa on paljon perunoita. Mutta ei se minua haittaa.”
Viiden miljoonan euron lasku veronmaksajille
Rantasalmen lukiossa opiskelevat ulkomaalaiset ovat pyrkineet sinne yhteishaun kautta. Kaikki oppilasvalinnat on tehnyt rehtori Koivunoro. Välittäjänä koulun ja opiskelijoiden välillä on toiminut Angry Birdsien luojana tunnetun Peter Vesterbackan Finest Future -yhtiö.
Finest Future saa tulonsa sekä opiskelijoilta että kunnilta. Chi Phạm Diêp Vũn vanhemmat maksoivat tyttärensä vuoden kestäneestä kielikoulutuksesta 7 000 euroa.
Rantasalmen kunta maksaa joka vuosi Finest Futurelle 2 500 euron markkinointimaksun. Sillä se saa pääsyn Finest Futuren verkkoalustalle, josta opiskelijat voivat etsiä lukioita ja jolla lukiot voivat nähdä oppilaiden tietoja, esittelyvideoita ja haastatella heitä.
Finest Futuren välittämiä opiskelijoita on tällä hetkellä Suomen lukioissa noin 570 ja ammatillisissa oppilaitoksissa noin 200. Yrityksen liikevaihto on neljässä vuodessa noussut nollasta jo noin 6,5 miljoonaan euroon viime vuonna.
Keskimääräinen valtionapu kunnille yhdestä lukiolaisesta on 8 400 euroa. Finest Futuren ulkomailta välittämistä 570 lukiolaisesta kertyy siis veronmaksajille tänä vuonna vajaan viiden miljoonan euron lasku.
Kuvio on Rantasalmen kaltaisen kunnan kannalta järkevä: lukio säilyy, omat nuoret voivat käydä lukion kotikunnassa, ulkomaalaiset opiskelijat tuovat elinvoimaa ja vireyttä kylälle.
Ulkomailta tulevat opiskelijat hyötyvät, kun he saavat Suomessa laadukasta ja ilmaista opetusta. Täällä suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen ovet ovat auki myös ilmaisille korkeakouluopinnoille Suomessa.
Monen mielestä asetelma ei kuitenkaan ole järkevä veronmaksajien kannalta. Ulkomaalaisopiskelijat tuovat valtionosuuksia opetusta järjestäville kunnille, mutta valtion ja veronmaksajien näkökulmasta kyseessä on meno.
”Kustannus 16-vuotiaaksi asti on nolla euroa”
Opetusministeri Anna-Maja Henriksson totesi viime vuonna Ylen haastattelussa, että ei ole kestävää, että veronmaksajat maksaisivat tuhansien ulkomaalaisten opiskelijoiden lukiokoulutuksen.
Joulukuussa 2022 ulkoministeriö lähetti muistion Finest Futuren toiminnasta kaikille Suomen lähetystöille maailmalla. Sen mukaan ”ulkoministeriön ei tulisi aktiivisesti tukea kuvatun kaltaista alaikäisiin koululaisiin liittyvää liiketoimintaa”.
Ulkomaalaiset lukiolaiset on tuotu myös mukaan kunta- ja aluevaalien kampanjointiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nosti aiheen esille viime viikonvaihteessa Lapin Kansan haastattelussa. Hänen mukaansa ei ole järkevää, että kouluihin haalitaan veronmaksajien rahoilla ihmisiä ulkomailta.
Finest Futuren perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Peter Vesterbackan mielestä ulkomaalaisten opiskelijoiden tuominen lukioihin on todella järkevä tapa käyttää verorahoja.
Katso videolta hänen perustelunsa.
Vesterbacka korostaa myös, että ulkomaalaiset opiskelijat poistavat ”koulutushävikkiä” pienten kuntien lukioista.
”Emme saa investointeja, ellei meillä ole työvoimaa”
Vesterbackan Finest Finland tähtää 15 000 opiskelijan tuomiseen lukioihin ja 15 000 ammattioppilaitoksiin vuodessa. Kustannukset veronmaksajille olisivat tuollaisessa tilanteessa valtionosuuksina (tämän vuoden korvaustason mukaan laskettuna) lähes 300 miljoonaa euroa.
Vesterbacka vastaa tähän kauhukuvaan toisella kertolaskulla.
Hän muistuttaa, että jokainen työllistynyt korkeakoulutettu tuottaa noin 100 000 euroa lisää bruttokansantuotteeseen. 30 000 lukion ja korkeakoulun käynyttä ulkomaalaisopiskelijaa tuottaisi kolmen miljardin, prosentin lisän bruttokansantuotteeseen per vuosi. Jos he siis jäisivät Suomeen ja työllistyisivät.
Mutta jäävätkö lukion suomeksi käyneet ulkomaalaisopiskelijat Suomeen?
Peter Vesterbacka sanoo, että Suomi tarvitsee nuoria ulkomaalaisia opiskelijoita vähintään yhtä paljon kuin he tarvitsevat Suomea.
– Emme saa tänne datakeskuksia, akkutehtaita tai vetyinvestointeja, ellei meillä ole riittävästi osaavaa työvoimaa pyörittämään niitä.
Vesterbacka maalailee näkymää tulevaisuuteen, jossa OECD:n ekonomistit tulevat kymmenen vuoden päästä selvittelemään Suomen kasvuihmettä.
– Silloin voimme sanoa, että investoimme nuorten koulutukseen ja siksi voitimme tämän pelin.
”Voin asua Suomessa tai Vietnamissa”
Chi Phạm Diêp Vũn perhe asuu Vietnamin suurimmassa kaupungissa Ho Chi Minhissä, jossa on yli yhdeksän miljoonaa asukasta. Sopeutuminen 3 300 asukkaan Rantasalmelle on kuitenkin onnistunut hyvin.
– Olen aika introvertti ja tykkään kun on rauhallista. Toki joskus on outo olo, kun ulkona kyläraitilla ei ole juuri lainkaan ihmisiä.
Koulussa Vũ kertoo viihtyvänsä hyvin. Koulupäivä kestää vain kahdeksasta kahteen, kun se Vietnamissa alkoi aamuseitsemältä ja päättyi viideltä iltapäivällä.
– Läksyjä on myös paljon vähemmän. Tykkään myös siitä, että voimme valita mitä aineita opiskelemme. Voin keskittyä lempiaineisiini, niihin jotka auttavat minua tulevaisuudessa.
Chi Phạm Diêp Vũ haluaa jatkaa lukion jälkeen opiskelemaan kemiaa Aalto-yliopistoon. Sen pidemmälle hänellä ei ole varmoja suunnitelmia.
– Voin asua Suomessa tai Vietnamissa. Joka tapauksessa haluan menestyä ja auttaa vanhempiani ja pikkusiskoani. Haluan olla hyvä ihminen ja auttaa muita ihmisiä.
Muokattu 24.2. klo 13.40: Lisätty karttaan Haapavesi, jonka lukiossa on myös ulkomaalaisia opiskelijoita.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
