Suomalaiset ruokakaupat ovat maailman kannattavimpia, sanoo asiaa tutkinut työelämäprofessori

Äärimmäisen kannattavaa, kuvailee työelämäprofessori Arhi Kivilahti suomalaista ruokakauppaa.

Kivilahti perustaa väitteensä tekemäänsä kansainvälisten kauppaketjujen vertailuun. Suomalaisten ketjujen voittoprosentit pärjäävät vähintään hyvin, vaikka niitä verrataan maailmaan suurimpiin jätteihin.

– Kaikki viittaa siihen, että Kesko on maailman kannattavin ruokakaupan yritys, Kivilahti sanoo.

Menestys ei ole sattumaa. Hän muistuttaa, että kun ala on keskittynyt vuosikymmenien mittaan yhä enemmän, K- ja S-ryhmät ovat osanneet ”tehdä erittäin paljon oikeita valintoja”. Esimerkiksi E- ja T-ketjut eivät kilpailusta selvinneet.

Kivilahti on arvostettu kaupanalan asiantuntija, joka aloitti vuoden alussa Turun yliopiston työelämäprofessorina. Hän on työskennellyt aiemmin myös Keskon kehitysjohtajana. Viime vuodet hän on johtanut omaa analyysiyhtiötä.

Hän kiteyttää, että voiton tekeminen on yhdistelmä hyvää liiketoimintaa ja erittäin keskittynyttä markkinaa.

Keskon ruoka- ja päivittäistavaramyymälöihin kuuluvat K-ruokakaupat ja Citymarketit. Kesko tienasi voittoa näistä myymälöistään viime vuonna yhteensä 438 miljoonaa euroa.

Luvussa ei ole mukana kauppiaiden ansaitsema voitto. Kivilahden laskelman mukaan K-kauppiaat tienasivat yhteensä 60 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tulot jakautuvat kauppiaiden välillä epätasaisesti.

Kannattavuutta mitataan liikevoittoprosenttina. Keskon ruokakaupassa se on ollut kahtena viime vuonna noin seitsemän prosenttia liikevaihdosta.

Keskon kannattavuutta voi verrata naapurimaa Ruotsin suureen ruokakaupan toimijaan eli ICA-ketjuun.

– ICA:n kannattavuus on alle neljä prosenttia, Kivilahti rinnastaa.

Juuri päättynyt tuloskausi paljasti, että ruokakauppa pärjää hyvin vuodesta toiseen. Sekä Kesko että S-ryhmä kertoivat ruoka- ja muun päivittäistavaran myynnin vahvoista tuloksistaan myös viime vuodelta.

S-ryhmän ja Keskon päivittäistavarakaupan tarkka vertaaminen on vaikeaa, mutta molemmille kauppajäteille ruokakauppa on useiden miljardien eurojen arvoista liiketoimintaa.

S-ryhmään kuuluvien 19 alueosuuskaupan ja SOK:n tulostietojen mukaan marketkauppaa tehtiin viime lähes 11 miljardilla eurolla. Se kasvoi vuodessa muutaman prosentin. Marketkaupassa on mukana päivittäistavarakauppa ja Prisman käyttötavarakauppa.

Keskolla päivittäistavarakaupan myynti oli vajaa seitsemän miljardia euroa. Toisin kuin S-ryhmä, Kesko kertoo myös päivittäistavarakauppansa kannattavuudesta.

Ruokakauppa on suurten määrien ja niukkojen voittojen bisnestä. Pienillä voittomarginaaleilla kertyy isot rahat. Kaikki suomalaiset asioivat ainakin toisessa ruokakaupan jättiläisessä.

Muiden maiden ruokakauppoihin verrattuna Suomessa nähdyt myyntiluvut ovat poikkeuksellisen hyviä.

Jopa saksalainen Lidl pärjää Suomessa hyvin.

– Suomessa se tekee voittoa, mutta Ruotsissa tappiota, Kivilahti sanoo.

Mitä suuremmat määrät kauppaketju pystyy myymään, sitä tehokkaampaa sen toiminta on. Esimerkiksi porkkanakilon kuljettaminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan on sitä edullisempaa, mitä suurempi määrä tavaraa liikkuu kerralla.

Pienillä kivijalkakaupoilla vastaavaa etua ei ole.

Kun S- ja K-ryhmä hallitsevat ruokakauppaa Suomessa, myyntimäärät kasvavat ja luovat tehokkuutta.

S- ja K-ryhmillä on eroa siinäkin, miten ne palkitsevat omistajiaan. Pörssiyhtiö Kesko maksaa osinkoa, alueosuuskaupat maksavat bonuksia.

Viime vuonna Kesko maksoi yhteensä 358 miljoonaa euroa osinkoja, S-ryhmän bonuksia kertyi 453 miljoonaa euroa.

Kaupan lakko jatkuu

Kaupanalan lakossa Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii tälle vuodelle kuuden ja ensi vuodelle neljän prosentin palkankorotuksia. Kaupan lakot jatkuvat varhaiseen lauantaiaamuun.

Liiton mukaan kaupalla on varaa palkanmaksuun.

Liitto sano tiedotteessaan, että ”sekä S-ryhmän että Keskon tulosjulkaisut osoittavat, että kaupan ala on pystynyt takomaan hyvää tulosta, vaikka viime vuosia on varjostanut kova inflaatio ja ostovoiman heikkeneminen. Jos päivittäistavarakaupalla menee hyvin, miksi myyjien taloustilanne ei heijasta samaa kehitystä?”

Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala puolestaan muistuttaa, että kaikilla kaupan yrityksillä ei mene erityisen hyvin.

– Nyt neuvotellaan koko kaupan alaa sitovaa työehtosopimusta. Sen takia emme voi hinnoitella ratkaisua vain menestyvien yritysten perusteella, vaan sovittavan korotustason täytyy perustua keskimääräiseen kaupan maksukykyyn.

Kaupan työehtosopimuksen piiriin kuuluu myös erikoiskaupan liikkeitä.

– Siinä missä jotkut päivittäistavarakaupan yritykset tekevät hyvää tulosta, ovat monet vaate-, kirja-, koru-, urheilu tai rautakaupat sekä teknisen tukkukaupan yritykset hyvin haastavassa tilanteessa, Lavikkala korostaa.

Esimerkiksi kodinkoneita ja elektroniikkaa myyvän Verkkokauppa.com-yhtiön liikevoitto jäi viime vuodelta täpärästi 0,1 prosenttiin.