– Tämä ei ole mikään Hyvinkää-cup. Nämä ovat MM-kisat!
Aurinkolasipäinen, iloinen ja suomea murtaen letkautteleva hahmo on ihastuttanut kotikatsomoita viime aikoina.
Hahmo on Suomen ampumahiihtomaajoukkueen virolainen huoltopäällikkö Marek Sander, 49.
Suvi Minkkisen ja Olli Hiidensalon onnistumiset MM-kisoissa ovat näyttäneet Sanderista vekkulimaisen puolen. Hän vaikuttaa aidolta ihmiseltä ja luontaiselta esiintyjältä.
Todellisuudessa huoltoguru ei valokeilasta välitä.
– Joo, tää ei oo mun juttu. Kyllä se silti onnistuu, Sander toteaa Suomen joukkueen hotellilla.
Ulkopuoliset ovat ihastuneet Sanderiin kuluvien kisojen aikana, mutta taustalla hän on piristänyt Suomen joukkuetta jo vuodesta 2019 asti.
Positiivisuutta olympiavoittajalta
Sanderista voi todella puhua piristysruiskeena. Edellisen päällikön Danielo Müllerin aikakaudella jännitteet joukkueessa kasvoivat, mikä näkyi myös ulospäin.
Sanderin mukana ryhmähenki on vapautunut. Hän ei vain usko positiivisuuteen, vaan luo sitä.
Huoltotiimi joutuu työskentelemään MM-kisoissa kovien paineiden alaisena pitkiä päiviä. Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa antaa kalustossa tasoitusta.
Jokaisella jäsenellä on oma vastuualueensa. Sander välittää tiimistään ja haluaa, että jokainen pääsee loistamaan.
– Se on mun näkökulmasta yksi iso juttu.
Huoltokoppi on pieni ja ahdas. Suksien seassa työskennellessä on helppo kuplautua. Työ on raastavaa. Pelkkä koppi itsessään aiheuttaa väsymystä.
– Ei ole paikkaa ottaa kahvia tai istua sohvalle. Toivottavasti tulevaisuudessa olosuhteet paranisivat.
Siksi positiivisuus ja tiimihenki ovat erityisen tärkeitä voimavaroja.
Niiden merkityksen Sander oppi työskennellessään Yhdysvaltojen maastohiihtomaajoukkueessa, jossa hän vastasi esimerkiksi olympiavoittaja Kikkan Randallin suksista.
– Olen ollut koko elämäni urheilussa. Urheilu ei ole aina positiivista. Negatiivisuus saattoi kasvaa sisällä. Vaan jenkeissä jokin klikkasi. Siellä kasvoin positiivisuuteen. Se antaa avaimet elämään, Sander muistelee.
Yhdysvaltalaisilta opittu uusi näkökulma on siirtynyt Suomen joukkueeseen. Tyyliä ovat kiitelleet myös urheilijat.
Kopilla eka, kopilla vika
Ampumahiihdon MM-kisoissa työpäivät venyvät helposti kaksitoistatuntisiksi. Sama ralli jatkuu parin viikon ajan. MM-kisoissa tiimi on kasvanut yhdellä viisihenkiseksi, mutta työtä riittää.
Voiteita kuluu, kuvioita hiotaan, pulveria pöllyää ja nesteitä sekoitellaan. Suksiparit eivät testaamalla lopu.
Risto Uusivirta, Robert Slotins, Robin Möll ja Morten Priks pitävät Sanderin johdolla huolen siitä, että suomalaisilla olisi joka päivä allaan voittava kapula.
Uusivirta on käsikuvioinnin ammattilainen, jonka osaaminen on korostunut fluorittomalla aikakaudella. Latvialainen Slotins vastaa pulvereista ja saattaa hiihtää päivän aikana kymmeniä kilometrejä.
Monikansallinen tiimi rakentui huomaamatta. Tärkeintä oli, miten kukin jäsen tiimiin sujahtaisi.
– En ole mikään jumala, jolla yksin on kaikki tieto, Sander huomauttaa.
Perisuomalainen hitaus ei ole poppoota vaivannut. Suksiin liittyviä päätöksiä ei ole varaa pähkäillä loputtomiin.
– Virolainen tekee ja miettii myöhemmin, tuliko tehtyä oikein. Suomalainen tekee hitaammin, vaikka lopputulos saattaa olla parempi, Sander naurahtaa.
Kun on aika juhlia, kopilla soi Priksin tekemä räppikappale. Taustalta saattaa kuulua tölkin sihahdus.
Seuraavana aamuna kopin ovet aukeavat taas varhain. Työ alkaa alusta. Kun Sander on verrannut tiiminsä työtä muihin, on ero selvä.
– Tulemme ensimmäisenä ja lähdemme viimeisenä.
Juuri tässä on työn ydin: Sanderin mukaan huolto ei ole onnistunut MM-kisoissa erityisen hyvin, vaan ”tavallisesti”. Korkea perustaso tuottaa myös tuloksia, väsyneenäkin.
Menestykseen ei voi tyytyä.
– Nälkä on kasvanut jokaisessa kisassa. Odotukset ovat kasvattaneet paineita. Virheitä voi tulla, jos ei ole tarkkana ja latautunut. Menestystä mitataan pidemmällä ajalla, hän muistuttaa.
Ei rahan takia
– Se on meiän keli, mitali tulee satavarmasti!
Olli Hiidensalon nelostilan jälkeen Sander loi Yle Urheilun haastattelussa uskoa ennen odotettua parisekaviestiä.
No, mitalia ei tullut. Sander ei silti puheistaan peruuttele.
– Suomalaiset eivät usein puhu satavarmoista jutuista. Ehkä siinä on pelkoa. Sanoin niin, eikä se harmita yhtään. Urheilussa voi tapahtua mitä vaan, Sander sanailee.
Sander kertoo olevansa ylpeä Suomen joukkueen tuloksista. Tämän kauden lentokeli on palkinto vuosien työstä. Sander odottaa jo innolla olympiatalvea.
Sanderin nykyinen sopimus kattaa vielä ensi kauden. Virolainen kertoo saaneensa tarjouksia muualta. Ne ovat todennäköisesti myös rahakkaampia kuin mihin Suomen liitto pystyy.
– Raha ei ole mulle se juttu. Haluanko rakentaa uuden tiimin vai olla vanhassa, se on se kysymys. Etsin aina tunnetta, Sander selvittää.
Työ Suomen joukkueessa on tarjonnut juuri niitä.
– Me kaikki etsimme sitä fiilistä, jonka urheilijat meille tarjoavat.
Silloin on varmaa, että kopilla soi räppi ja Sander antaa positiivisuutensa näkyä.
