Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa nyt kaksi vuotta ja ne ovat saaneet heti harteilleen vaikean tehtävän.
Kansalaisille olisi kyettävä tarjoamaan lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, mutta samaan aikaan taloutta tulisi tasapainottaa rankalla kädellä tiukassa aikataulussa.
Tätä tehtävää varten rakennetuissa alueellisissa päätöksenteon koneistossa olisi kuitenkin karsimisen varaa, arvioidaan Sitran tuoreessa selvityksessä.
Sitra teetti selvityksen yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Työn toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiö Nordic Healthcare Group (NHG).
Kaikkiaan hyvinvointialueiden yhteenlasketut niin kutsutut demokratia-kustannukset olivat vuoden 2023 alun ja vuoden 2024 kesäkuun välillä 43 miljoonaa euroa, selviää Sitran selvityksestä.
Lukuun on laskettu mukaan luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkiot, ryhmärahat sekä muut kokousten järjestämiseen liittyvät kustannukset.
Säästöjä haetaan jo hallintoa trimmaamalla
Selvityksen teettäneen NHG:n johdon neuvonantajan Jari Salomaan mukaan myös hyvinvointialueilla on kiinnitetty hallinnon raskauteen huomiota ja työ sen karsimiseksi on jo aloitettu.
Käytännössä tämä tarkoittaa lautakuntien ja valiokuntien yhdistämistä, jolloin myös niiden jäsenmäärä pienenee.
Lain mukaan hyvinvointialueilla tulee olla seitsemästä kahdeksaan lakisääteistä toimielintä. Niitä ovat aluevaltuusto ja -hallitus, kaksi lautakuntaa sekä lakisääteiset vaikuttamistoimet eli nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.
Näiden lisäksi alueet ovat perustaneet vaihtelevan määrän erilaisia toimielimiä, joista ei säädetä laissa.
Keskimääräinen toimielinten määrä alueilla on viisitoista, mutta enimmillään niitä löytyy 24 kappaletta.
– Moni hyvinvointialue on nyt tajunnut, että tämä alkuvaiheen toimielinrakenne ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla jatkossa.
Myös kokouskäytäntöjä muuttaminen voi olla Salomaan mukaan tarpeen.
– Arvioidaan sitä, kuinka usein toimielin kokoustaa, minkä mittaisia kokoukset ovat ja toteutetaanko niitä lähi- vai etäkokouksina. Tässä haetaan astetta tiiviimpää ja trimmatumpaa toimielinrakennetta ja sitä kautta myös säästöjä, Salomaa listaa.
Katso alta, kuinka paljon hyvinvointialueet maksoivat Ylen selvityksen mukaan kokouspalkkioita vuonna 2024.
Lue tästä kuinka paljon kokouspalkkioita maksetaan jo hyvinvointialueen hallituksen ja valtuuston jäsenyydestä.
NHG:n projektipäällikön Antti Rissasen mukaan hallinnon kustannukset ovat pieniä, kun ne suhteuttaa hyvinvointialueiden yhteenlaskettuihin toimintamenoihin.
Vuonna 2023 alueiden toimintamenot olivat yhteensä noin 23 miljardia euroa.
– Päätöksenteon nopeuttamisella tai toimielinrakenteen tiivistämisellä ei siis välttämättä saavuteta merkittäviä suoria säästöjä, Rissanen sanoo.
Salomaan mukaan säästöjen hakemisella lähetetään kansalaisille kuitenkin viesti.
– Niillä voidaan osoittaa, että talouden talkoisiin osallistutaan myös päätöksenteon puolella.
Epäselvä päätöksentekokoneisto vähentää motivaatiota
Hallinnon raskaudella on Sitran selvityksen perusteella myös vaikutuksensa siihen, miten toimivana päätöksenteko nähdään hyvinvointialueilla.
Alueilla, joilla toimielinrakenne on keskimääräistä raskaampi, myös tyytymättömyys päätöksenteon toimivuuteen ja tehokkuuteen oli haastattelujen perusteella suurempaa. Kevyt rakenne sen sijaan lisäsi tyytyväisyyttä.
Salomaan mukaan tätä saattaa selittää se, että kulunut kausi on ollut korostetun aluehallitusvetoinen ja usea rivivalittu on kokenut omat vaikutusmahdollisuutensa pieniksi.
– Aavistuksen epäselvä toimielinrakenne on ymmärrettävästi nyt päättyvällä kaudella kuormittanut ja ehkä vähän tuottanut motivaatio-ongelmaa sen suhteen, miten pääsee oikeasti mukaan valmisteluun ja ydinpäätöksiin, joita alueella tehdään, Salomaa sanoo.
Rissasen mukaan lautakuntien ja jaostojen roolit ovat monella alueella myös osin vielä muotoutumatta.
– Alueilla saattaa olla toimielimiä, joille on annettu nimellinen tehtävä, mutta ei ole selkiytetty siitä, minkälaiset asiat tulevat heidän pöydälleen linjattavaksi.
Salomaa uskoo, että hallinnon kustannukset tulevat ensi valtuustokaudella kuitenkin laskemaan jo sen vuoksi, että työ hyvinvointialueilla on nyt polkaistu käyntiin.
Hän ennustaa kevään aluevaaleja seuraavasta uudesta aluevaltuuston kaudesta myös aikaisempaa selkeämpää.
– Tässä on nyt lupa odottaa, että tämän kauden jälkeen, kun hallintosääntöjä ja toimielinrakenteita arvioidaan, on kaikki edellytykset päästä ehyempään valtuustokauteen vaalien jälkeen.
– Mutta varsinainen happotesti tulee olemaan heti kesän jälkeen, kun lähdetään katsomaan, mitä taloudessa, palveluverkoissa ja henkilöstökysymyksissä on tarve tehdä.
Korjattu 27.2.2025 klo 10.48 alempaa grafiikkaa, joka näyttää yksittäisten kokouspalkkioiden suuruuden eri alueilla. Alueiden suuruusjärjestys korjattu edellistä versiota loogisemmaksi: alueet, joissa palkkion maksimi on sama, esitetään nyt minimin mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
