Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.
Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalityöhön.
Väylältä hakeudutaan jo olemassa olevaan suomenkieliseen koulutukseen. Kun S2-taustaiset hakevat omaa väyläänsä pitkin, he eivät ole hakuvaiheessa kielellisesti eriarvoisessa asemassa, kertoo Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas.
Itse opetuksessa opiskelijoita ei erotella toisistaan. Taalas huomauttaa, että suomen taito ei ole riippuvainen siitä, onko ihminen opiskellut sitä ensimmäisenä vai toisena kielenään.
– Myös kotimaisten opiskelijoiden osaamistasot vaihtelevat. Tässä ei oteta tikun nokkaan tiettyä porukkaa, vaan katsotaan, millaista tukea opiskelijat ylipäätään tarvitsevat.
S2-väyliltä voi hakea opintoihin ensimmäisen kerran kevään 2026 yhteishaussa. Uusi väylä ei näillä näkymin lisää aloituspaikkoja.
Kyseessä merkittävä uudistus
Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat kirjoittaneet S2-oppimäärän ylioppilaskirjoituksissa, mutta heidän osuutensa yliopistoissa on pieni, kertoo Taalas. Jyväskylän yliopistossa heitä on hänen mukaansa monella alalla alle viisi prosenttia.
Yliopiston tavoitteena on keksiä, miten koulutukseen saataisiin mahdollisimman laaja joukko Suomessa asuvia ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Kyseessä on kokeilu. Jos S2-väylä osoittautuu hyväksi, sitä saatetaan laajentaa myös muihin tutkintoihin. Jos väylä paljastuu tarpeettomaksi, siitä luovutaan.
Taalas toivoo, että ihmiset suhtautuisivat uudistukseen terveellä uteliaisuudella.
– Meidän tulee uudistaa koulutusta, ja tämä on vain yksi keino muiden joukossa.
Asiaan kiinnitetty huomiota myös muualla Suomessa
Opetusneuvos Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että S2-taustaisten koulutustarpeeseen on havahduttu muuallakin Suomessa.
Esimerkiksi Helsingin yliopisto järjestää maahanmuuttajille KIVAPE-opintoja, eli kielituettuja varhaiskasvatuksen perusopintoja. Ne ovat osa Helsingin yliopiston, Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston yhteishanketta.
KIVAPE-opinnot eivät yksin anna varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta, vaan opiskelija voi opintojen jälkeen hakeutua varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Jyväskylän yliopiston uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on kehittää Jyväskylän yliopiston moninaisuutta ja kansainvälistä vetovoimaa.
