Saamen kielilaki velvoittaa saamenkielisten palveluiden saamiseen viranomaisasioinnissa saamelaisten kotiseutualueella.
Tuoreesta Saamebarometristä kuitenkin ilmenee, että koulutuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat, etteivät he pysty palvelemaan saamenkielisiä hyvin. Valtion tahoilla taas ajatellaan, että he kykenevät kohtuullisen hyvin palvelemaan saamenkielisiä.
Hankkeen vastuullisen johtajan Kati Eriksenin mukaan tuoreen barometrin tulokset ovat ristiriidassa vuosien 2016 ja 2020 saamebarometrien kanssa. Kahdessa edellisessä barometrissä ihmiset olivat suurilta osin tyytyväisiä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen palveluihin ja toisaalta tyytymättömiä valtion tahon palveluihin.
– Luultavasti meidän varhaiskasvatuksen ja koulutuksen työntekijöillä on enemmän tietoa siitä, millaisia hyvät saamenkieliset palvelut ovat.
Saamebarometri 2024 on selvitys saamen kielilain piiriin kuuluvien viranomaisten näkemyksistä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Raporttiin on ensimmäistä kertaa koottu viranomaisille valmiit toimintamallit siitä, miten varmistaa saamenkielisten palvelujen saatavuus.
Perjantaina julkistetun Saamebarometrin työryhmään kuuluvat myös professori Ante Aikio ja Laura Arola. Oikeusministeriö on tilannut selvityksen.
Ihmiset olivat väsyneitä vastaamaan kyselyihin
Tuore barometri on ensimmäinen Saamebarometri, joka on toteutettu viranomaisille ja palveluntuottajille teetetyllä kyselyllä.
Kati Eriksen mainitseekin, että kahdesta edellisestä Saamebarometristä saatiin kutakuinkin samanlaiset tulokset.
– Ihmiset olivat todella väsyneitä siihen, että taas kysytään samat asiat uudelleen, eikä mikään siitä huolimatta muutu. Ei ole järkevää kysyä samoja asioita aina uudelleen ja saada taas samat tulokset. Tällä kertaa pyrimme selvittämään, miksi viranomaiset eivät kykene toteuttamaan saamelaisten kielellisiä oikeuksia, Eriksen kertoo.
Barometriin vastasi 159 henkilöä. Suurin osa vastaajista työskentelee varhaiskasvatus- ja koulutussektorilla.
Ensimmäinen askel on tunnustaa nykytilanne
Eriksen kokee, että edellisten Saamebarometrien suosituksista ei ole ollut hyötyä. Siksi he halusivat tarjota valmiin toimintamallin, jotta viranomaiset voisivat parantaa saamenkielisiä palveluita omissa organisaatioissaan konkreettisilla toimilla.
– Päätimme jo alussa, että emme aio tehdä pitkää suosituslistaa. Kaikki mitä voi suosittaa, on jo suositeltu jossain raportissa. Loimme sen sijaan toimintamallin, jossa on ohjeet organisaatioon, joka pystyy toteuttamaan saamelaisten kielelliset oikeudet.
Toimintamallissa on yhdeksän keskeistä osa-aluetta, jotka muun muassa ohjeistavat viranomaista parempaan tiedotukseen saamenkielisistä palveluista sekä varmistamaan rahalliset resurssit palveluiden toteuttamiseen. Ohjeistus koskee myös saamenkielisten työntekijöiden tehokasta rekrytointia ja työntekijöiden mahdollisuutta opiskella saamea.
– Ensimmäinen askel on kuitenkin tunnustaa se, että tällä hetkellä ei pystytä palvelemaan saamelaisia lain velvoittamalla tavalla. Sen jälkeen on mahdollista alkaa parantaa tilannetta, Eriksen huomauttaa.
