”Pitäisi välittömästi lopettaa”, sanoo asian­tuntija – Pasilaan rakennetaan jätti­päiväkoti-koulua 1 200 lapselle

Laki ei rajoita sitä, kuinka suurelle lapsimäärälle päiväkoteja rakennetaan. Helsingin jättipäiväkodin piha on yhtä lasta kohden suositusta pienempi.

Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kallialassa suuren päiväkodin rakentaminen herättää ahdistusta. Video: Matti Myller / Yle
  • Tanja Kröger

Viime vuosina Suomessa on alettu rakentaa niin kutsuttuja jättipäiväkoteja. Tämä näkyy vahvasti pääkaupunkiseudulla.

Tästä esimerkkinä on Helsingin Pasilan Ratapihakorttelissa syksyllä toimintansa aloittava koulu-päiväkoti. Se sijaitsee kauppakeskus Triplan vieressä. 1 200 lapsesta noin kaksisataa on päiväkodissa.

Tämä on malliesimerkki siitä, miten Helsinki sivuuttaa lasten tarpeet. Näin sanoo varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala, jolla on vuosikymmenien kokemus varhaiskasvatusalalta.

Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa, ja lisäksi hän on aikoinaan toiminut lastentarhanopettajana päiväkodissa.

Kallialan mielestä jättipäiväkodit ovat epidemia, joka vahvistuu koko maassa. Niitä on myös esimerkiksi Jyväskylässä, Vantaalla ja Espoossa.

– Jättipäiväkotien rakentaminen pitäisi välittömästi lopettaa ja keskeneräiset hankkeet laittaa jäihin.

Marjatta Kalliala, varhaiskasvatuksen dosentti.
Marjatta Kallialan mielestä Helsinki toteuttaa lapsivihamielistä kaupunkisuunnittelua rakentaessaan jättipäiväkoteja. Kuva: Matti Myller / Yle

Valtakunnallisen Rakennustietosäätiön toimikunnassa laaditun RT-ohjekortin suositus on, että tilaa päiväkodin pihalla olisi käytössä jokaiselle lapselle 20 neliömetriä.

– Pienellä pihapläntillä lapset eivät mahdu leikkimään ja liikkumaan riittävästi. Valitettavasti jättipäiväkodin piha on ongelma silloinkin, kun se on valtakunnallisen ohjeistuksen mukainen. Tällainen piha on jalkapallokenttämäisyydessään niin iso, että se tuntuu lapsista turvattomalta ja on aikuisille vaikea valvoa.

Kuusi neliötä lasta kohden

Helsingin kaupungin tilahankeyksikön päällikön Vera Schulmanin mukaan Pasilaan rakennettavassa päiväkodissa on pihaa yhteensä 1 300 neliötä.

– Siitä tulee runsaat kuusi neliömetriä lasta kohden, joka on tiukka, mutta ei ole vaihtoehtoa, jos halutaan taata lähipalvelut. Alueelle ei ole kaavoitettu muuta tonttia.

Helsingin kaupunki joutui tekemään kompromissin pihan koosta.

Rakenteilla oleva koulu / päiväkoti Pasilassa.
Vera Schulmanin mukaan tällä hetkellä tehdään kaupunkitasoista yhteistyötä, jotta saataisiin kaavoitettua riittävän suuria tontteja. Kuvassa näkyy Pasilaan rakennettava koulu-päiväkoti ja sen pihaa. Kuva: Matti Myller / Yle

Schulman pitää Pasilan koulu-päiväkotirakennusta tästäkin huolimatta erittäin toimivana.

– Henkilöstö on ollut alusta alkaen suunnittelemassa tiloja. Rakennukseen on toteutettu toiminta-alueita. Lapset lähestyvät rakennusta useasta eri suunnasta, eli sisäänkäyntejä on monta.

Laki ei rajoita

Vera Schulmanin mukaan laki ei rajoita sitä, kuinka suurelle lapsimäärälle päiväkoteja voi rakentaa.

– Suurimpana kaupungin kehittämisen kohteena on se, että saadaan myös tiiviiseen kaupunkialueeseen lähipalvelua ja piha-alueita monipuolisesti.

Schulmanin mukaan tilasuunnittelulla mahdollistetaan jokaiselle ryhmälle rauhallinen oma toiminta-alue, jolloin syntyy monta pientä päiväkotia saman katon alle.

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi sanoo, että kaupungin tavoitteena on tarjota lapsille varhaiskasvatusta läheltä kotia. Siksi päiväkoteja rakennetaan varsinkin kantakaupunkiin myös sellaisille tonteille, joissa piha-aluetta ei ole kaupungin toiveiden mukaisesti.

– Perheet myös arvostavat lähipalvelua. Ruuhkavuosina on kiire töihin, eikä matkaan haluta käyttää niin paljon aikaa.

Liikaa ärsykkeitä

Marjatta Kalliala muistuttaa, että päiväkodissa jokaisella lapsella tulisi olla päivittäin mahdollisuus luontokosketukseen päiväkodin pihalla. Näitä kokemuksia tulee tietysti täydentää retkillä.

Kallialan mukaan ulkoilussa vuorottelukaan ei ratkaise liian pienen pihan ongelmaa. Kovan kulutuksen vuoksi jättipäiväkotien pihoilla käytetään hänen mukaansa usein keinonurmea, asfalttia tai muuta muovipinnoitetta, mikä heikentää lasten immuunivasteen suotuisaa kehitystä ja aiheuttaa myös mikromuoviongelman.

– Pihoilla pitäisi olla kunnon hiekkalaatikoiden lisäksi varjostavia puita ja erilaisia istutuksia. Muutenkin pihojen pitäisi olla vihreitä eikä harmaita.

Jättipäiväkodissa on Kallialan mukaan stressaava ja kuormittava ympäristö.

– Ärsykekuorma on järkyttävä esimerkiksi meluisissa ruokaloissa. Myös infektiotaudit tarttuvat herkästi tiloissa, joissa monta ryhmää syö tai pukee ja riisuu yhtä aikaa.

Ei täysin tekonurmea

Vera Schulmanin mukaan Pasilaan rakennettavan koulu-päiväkodin pihasta ei ole voitu tehdä samalla tavalla luonnonmukaista kuin väljemmin rakennetulla alueella.

– Ei se ole kuitenkaan täysin tekonurmea. Hyvin vahvasti henkilöstön ja lasten kanssa sitä on suunniteltu.

Päiväkotilasten pihat sijaitsevat osittain ”kannella” ja kahdessa eri tasossa.

– Kansi ei välttämättä ole huono ratkaisu, jos se on toiminnallisesti katsottu sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka tukee toimintaa ja lapset saavat liikuntaa.

Varhaiskasvatusjohtaja Miia Kempin mukaan koulun piha sijoittuu eri paikkaan kuin päiväkotien pihat. Hän kertoo, että päiväkodeissa toimitaan osaksi pienryhmissä ja toimintaa myös porrastetaan eivätkä kaikki lapset ole samassa tilassa aina yhtä aikaa.

Kaikissa päiväkodeissa koosta riippumatta ulkoilu järjestetään usein niin, että samaan aikaan osa lapsiryhmistä ulkoilee ja osa toimii sisällä.

– Osa nauttii, että pystyy käyttämään useampia tiloja sisällä yhtä aikaa ja esimerkiksi keskittymään vapaaseen leikkiin. Jokainen lapsi pääsee ulkoilemaan päivittäin, liikkumaan ja leikkimään.

Kempin mukaan lapset ulkoilevat myös Pasilan alueen muissa leikkipaikoissa ja Keskuspuistossa.

Vanhemmat eivät tiedä

Miia Kempin mukaan suuret päiväkodit ovat kustannustehokkaampia kuin pienet. Henkilöstösuunnittelu ja johtaminen ovat sujuvampia kuin pienemmissä yksiköissä.

– Eiväthän seinät tai koko määritä, onko päiväkoti hyvä vai huono, vaan sisältö tulee ihmisistä ja pedagogiikasta. Monet huoltajat ovat hämmästelleet negatiivista sisältöä, jota suurista päiväkodeista on kerrottu julkisuudessa. Heille toiminta ei näyttäydy huonona, päinvastoin.

Marjatta Kalliala, varhaiskasvatuksen dosentti.
”On raskasta ajatella, että Helsinki ei pysty tarjoamaan parempia puitteita lasten varhaiskasvatustaipaleelle”, sanoo Marjatta Kalliala. Kuva: Matti Myller / Yle

Yle kysyi vanhempien kokemuksia jättipäiväkodeista. Kymmenissä vastauksissa kerrottiin positiivisia kokemuksia, mutta myös negatiivisia oli useita.

Marjatta Kallialan mukaan jättipäiväkodeissa tietysti tapahtuu myös hyviä asioita. Toisaalta suuriin päiväkoteihin tyytyväiset vanhemmat eivät välttämättä tiedä, mitä päiväkodissa tapahtuu eikä sitä, mitä siellä voisi ja pitäisi tehdä ja tyytyvät siksi vähään.

– Vanhemmat varmasti myös haluavat uskoa, että heidän lapsensa jättipäiväkoti on hyvä paikka.

Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.