Taidemaalari Heikki Marila järkyttyi.
Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022, se ei voinut olla vaikuttamatta hänen työhönsä.
– Vaikutus oli ihan valtava.
Sota muutti Marilan maalausten aiheet.
Heikki Marila asuu ja työskentelee Turussa. Hän on sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia taidemaalareita.
Laaja, taiteilijan urasta kertova näyttely on Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella.
Esillä on teoksia 30 vuoden ajalta, osa ensimmäistä kertaa.
Heikki Marila tunnetaan etenkin suurista, värikkäistä, kukka-aiheisista maalauksistaan.
Niitä on esillä myös Tampereen näyttelyssä, mutta päähuomio on tällä kertaa aivan muussa.
Uusimpien teosten aiheet ovat sotaisia. Maalauksissa on rynnäkkökiväärin lukkoja, aseen liipaisin, tähtäimiä ja kranaatin sytytin.
Marila selventää, ettei rynnäkkökiväärin lukko ole ”vain” lukko, vaan se on symboli.
– Lukon malli on maailmanlaajuisesti tunnettu ja ikävä kyllä esine on monelle ihmiselle aivan liian tuttu.
Näyttelyssä on rynnäkkökiväärin lukoista kuuden teoksen sarja.
– Pidän ristiriitojen rakentamisesta ja kuvasin lukon esteettisenä esineenä.
Aikoinaan yhdentoista kuukauden asepalveluksen suorittanut Marila sanoo, ettei ole pasifisti, muttei sotaintoilijakaan.
Hänestä ihmisten arkipäivässä on nykyisin liikaa sotapuhetta ja tiedotusvälineissä liian paljon keskusteluja varustautumisesta ja aseista.
– Sodat eivät katoa maailmasta, vaikka niistä ei puhuttaisi, mutta sota ja militaristinen puhe hämmentävät minua.
– Maalasin aseita, koska minun piti jotenkin purkaa ja käsitellä hämmennystäni.
Taidemuseon yhden betoniseinän peittää kolmen teoksen suuri triptyykki silvotuista ihmisen torsoista.
Teoksen nimi on Luomiskertomus.
Punaisena valuvat suolet ja sisälmykset saavat kuitenkin ajattelemaan sodan seurauksena menetettyjä ihmishenkiä.
Vuonna 1966 syntynyt Heikki Marila ryhtyi nuorena taiteilijaksi, koska hänellä oli tarve sanoa.
– Tarve sanoa on ollut syy maalata ja kuva on ollut minulle aina tapa sanoa.
Maalauksissa on yhteiskunnallinen näkökulma. Kysymys vallasta kulkee punaisena lankana.
Marila on maalannut teoksiinsa myös harmaita lähiökolosseja, eduskuntataloja sekä työvoimatoimiston ja Kelan kalseita odotustiloja.
– Niissä on aina jokin väite. Jos katsojassa tapahtuu jokin mielen liikahdus, olen onnistunut.
Marila maalasi ensimmäiset värikkäät kukkateoksensa vuosituhannen alussa. Niihin hän sai vaikutteita 1600-luvun hollantilaisilta taiteilijoilta.
Kolme kukka-aiheista maalausta toivat hänelle arvostetun, miljoonan Ruotsin kruunun suuruisen Carnegie Art Award -kuvataidepalkinnon vuonna 2011.
Sen jälkeen taidemaalarin teoksia on ollut esillä eri puolilla maailmaa.
Heikki Marila on käymässä näyttelyssään Tampereella.
Taitelija seuraa sivusta koululaisryhmää.
Pojat ovat kääntäneet selkänsä maalauksille. Asento paljastaa, ettei voisi vähempää kiinnostaa.
Marilaa naurattaa. Hän muistelee, kuinka omat vanhemmat veivät vastentahtoista pikkupoikaa taidenäyttelyihin.
Seuraava suuri näyttely Helsingissä
Suurista taidemuseon ikkunoista tulvii auringonvaloa sisälle. Näkymä Näsijärvelle on avoin.
– Vielä on paljon maalattavaa.
Seuraava iso näyttely on Galerie Forsblomissa Helsingissä marraskuussa.
Sotaisat kuvat väistyvät kukkateeman tieltä.
Maalaat taas kukkia?
– Kyllä. Niihin olen palannut.
