Ensi- ja turvakotiliiton vauvaperheille suunnattujen avopalvelujen tarve on kasvussa.
Yksi näistä palveluista on vapaaehtoisdoulaus. Vapaaehtoiset doulat eli synnyttäjien tukihenkilöt auttavat erityisen tuen tarpeessa olevia äitejä raskauden ja synnytyksen aikana. Tukihenkilöä voi hakea myös taloudellisten syiden, yksinäisyyden, heikkojen verkostojen ja vakavien mielenterveysongelmien vuoksi.
Ensi- ja turvakotiyhdistyksen koordinaattori arvioi tuen tarpeen, kun henkilö ottaa yhteyttä. Palvelu on maksutonta.
Kulttuuriset erot
Kymenlaaksossa doulatoiminta käynnistyi vuonna 2009.
– Muutamat naiset ottivat yhteyttä ja kertoivat haluavansa vapaaehtoisiksi synnytystukihenkilöiksi. Päätimme kokeilla, ja se lähti hyvin käyntiin, kertoo Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen vaativan avopalvelutyön ohjaaja Hannele Mustijoki.
Kymenlaaksossa viime vuosi oli ennätyksellinen. Tukisuhteita oli 31, ja doula oli mukana kymmenessä synnytyksessä. Kymenlaaksossa toimii kymmenen vapaaehtoista doulaa.
Palvelun pariin voidaan ohjata äitejä esimerkiksi neuvolasta, pelkopoliklinikalta, tai vastaanottokeskuksesta. Osa synnyttäjistä onkin maahanmuuttajataustaisia tai turvapaikanhakijoita.
Silloin voi haasteena olla esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen tai kulttuurilliset erot.
Bea Judin toimii kätilönä Kymenlaakson keskussairaalan synnytysosastolla. Jos kielimuurin takia on epäselvyyttä, käytetään tulkkia potilasturvallisuuden varmistamiseksi
– Kun ei ole yhteistä kieltä, niin kätilönä täytyy välittää tunnetta, että synnyttäjä on turvassa, ja koettaa vaikka eleillä vahvistaa kommunikointia, sanoo Bea Judin.
Uusia kokemuksia
Kolmen lapsen äiti Anne Törönen sai kipinän doulatoimintaan ollessaan tukena sisarensa synnytyksessä vuosia sitten.
Hän on toiminut doulana niin kantasuomalaisille kuin myös maahanmuuttajataustaisille äideille.
Joskus synnyttäjä kaipaa Törösen mukaan vain tietoa vieraasta maasta.
– Jos he eivät ole Suomessa ennen synnyttäneet, he haluavat tietää näistä olosuhteista ja mahdollisuuksista. Eräs äiti halusi tietää, onko mahdollista päästä veteen, ja osasin kertoa hänelle, että avautumisvaiheessa voi olla ammeessa, kertoo Anne Törönen.
Synnyttämiseen liittyy joskus kulttuurisia eroja, joita täytyy huomioida.
– Eräässä tapauksessa äidin afrikkalaiset sukulaiset vastustivat suomalaisen isän osallistumista synnytykseen, mutta päädyimme sitten äidin kanssa kompromissiratkaisuun ja olimme isän kanssa paikalla molemmat, muistelee Törönen.
Vapaaehtosdoulia koulutetaan muutaman viikon intensiivijaksolla. Palkkaa doula ei työstään saa.
– Se antaa hyvin paljon henkisesti ja uusia kokemuksia sekä upean mahdollisuuden nähdä uuden elämän syntymän, mikä on aina ihme, toteaa Anne Törönen.
Suomessa työskentelee tällä hetkellä Ensi- ja turvakotiliiton alaisena 228 koulutettua vapaaehtoista doulaa. Vuonna 2024 doulat olivat mukana 85 synnytyksessä ja tukisuhteita oli kaikkiaan 118.
