Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotella on edessään lisää ikäviä säästöpäätöksiä.
Siun soten on kurottava 69 miljoonan euron pysyvät säästöt ensi vuoden loppuun mennessä, ellei hallitus pidennä hyvinvointialueiden takarajaa tasapainottaa taloutensa.
Hyvinvointialueen rahoitusta koskevan lain noudattaminen puolestaan johtaa suurella todennäköisyydellä joidenkin lakisääteisten tehtävien hoitamatta jättämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman tuoreen selvityksen mukaan yksikään hyvinvointialue ei viime vuonna pystynyt esimerkiksi toteuttamaan hoitotakuuta lain edellytämällä tavalla.
Kysyimme kolmelta pohjoiskarjalaiselta aluevaaliehdokkaalta, miten toimia, kun hyvinvointialueen pitää järjestää laissa vaaditut sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta samaan aikaan voi osoittautua mahdottomaksi kattaa talouden alijäämiä vaaditussa ajassa.
Kaikki olivat valmiita rikkomaan tarvittaessa rahoituslakia, jotta oman alueen ihmisten peruspalvelut eivät vaarannu.
Lääkäri Hilkka Tirkkonen (kesk.) kuului viime aluevaaleissa maakunnan ääniharaviin ja on istunut jo tehtyjen säästöpäätösten aikana myös aluehallituksessa.
– Emme voi jättää ihmisiä hoitamatta tai kurjistaa palveluverkkoa aivan mitättömäksi, Tirkkonen sanoo.
Terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) tuntee aluevaltuuston puheenjohtajana jo tehdyt säästöt.
– Pohjoiskarjalaiset tarvitsevat nämä palvelut. Jos perustuslaki ohjaa päättäjien toimintaa, niin silloin pakon edessä rahoituslaista pitää tinkiä.
Upseeri ja opiskelija Asseri Kinnunen (ps.) on Siun soten aluevaltuustossa ja tulevaisuuslautakunnassa.
– Lakeja on lähtökohtaisesti noudatettava, mutta meillä on julkinen valta ja hyvinvointivaltio ihmisiä varten. Siksi palvelut ensin.
On säästettävä joka suunnalta
Koska Siun soten säästötarve on valtava, tavoitteeseen yltämiseksi tarvitaan valtaisa määrä sopeuttamistoimenpiteitä.
– Vähemmän palvelujen ostoa, tarkempia hankintoja ja kilpailutusta, vähemmän ja pienempiä toimitiloja, luettelee Siun soten talousjohtaja Ismo Rouvinen.
Verrattuna vuonna 2023 aloittaneisiin hyvinvointialueisiin Siun soten keinot ovat rajalliset, sillä se on tehostanut toimintaansa jo kuntayhtymän aloittamisesta vuodesta 2017 asti.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on kannellut oikeuskanslerille siitä, että hyvinvointialueen päättäjät pakotetaan rikkomaan lakia. Vielä ei ole saatu vastausta, miten päättäjien pitäisi tässä tilanteessa toimia.
Aluevaltuutetuille monet säästökohteet ovat hankalia myös siksi, että useimmat heistä ovat myös kotikuntiensa päättäjiä.
Tässä asetelmat Pohjois-Karjalan aluevaaleihin
Aluevaaleissa huhtikuussa on Pohjois-Karjalassa ehdokkaita kahdestatoista puolueesta yhteensä 469. Heistä valitaan 59 aluevaltuutettua neljäksi vuodeksi. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa ja vastaa toiminnasta ja taloudesta.
Kansanedustajat eivät ole enää yhtä kiinnostuneita hyvinvointialueen luottamustehtävistä kuin edellisissä aluevaaleissa vuonna 2022. Pohjois-Karjalan istuvista kansanedustajista yksikään ei ole nyt ehdokkaana.
Edellisen kerran kolme pohjoiskarjalaista kansanedustajaa lähti ehdolle ja tuli myös valituksi: Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Sanna Antikainen (ps.) ja Seppo Eskelinen (sd.).
Antikainen ja Eskelinen erosivat valtuustosta kesken kauden, vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Samoin teki tuolloin kansanedustajaksi valittu Timo Vornanen (ps.) Kaikki kolme perustelivat eroaan kansanedustajuuden aiheuttamilla työkiireillä. He eivät ole ainoita aluevaltuuston jättäneitä kansanedustajia.
Mäkisalo-Ropponen pysyi aluevaltuustossa ja hakee sinne jatkokautta, mutta ei pyrkinyt enää eduskuntaan viime vaaleissa.
