Yle näyttää Salpausselän kisat suorana kanavillaan. Kaiken kisoista löydät liveseurannasta.
Suomen hiihtonaisten tilanne on puhuttanut Trondheimin jälkeen, sillä Suomi jäi naisissa toista kertaa peräkkäin MM-kisoissa ilman mitalia.
Suomen hiihtonaisille tämä on nyt kolmas kerta, kun he jäivät toisissa arvokisoissa peräkkäin ilman mitalia.
Näin kävi kahdesti vuosituhannen vaihteessa. Ensiksi Naganon olympialaisissa 1998 ja Ramsaun MM-kisoissa 1999 sekä sitten Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 ja Val di Fiemmen MM-kisoissa 2003.
Sitä edeltävät kerrat olivat vuoden 1966 MM-kisat ja vuoden 1968 olympialaiset. Tosin jälkimmäisillä oli myös silloisen käytännön mukaan MM-arvo.
Yle Urheilun hiihtoasiantuntija ja 15-kertainen arvokisamitalisti Aino-Kaisa Saarinen tarjosi tuoreeltaan lääkkeeksi yhteisharjoittelua ja yhteisleirityksiä varsinkin, kun Suomen hiihtonaisten menestystä harteillaan kantaneilla Krista Pärmäkoskella ja Kerttu Niskasella ura alkaa olla loppuvaiheessa.
Myös Iltalehden hiihtoasiantuntija ja entinen Suomen maajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä on puhunut muiden kanssa harjoittelemisen hyödyistä Trondheimin MM-kisojen jälkeen.
Yle Urheilun hiihtoeksperteistä Ville Nousiainen on myös sitä mieltä, että yhteisharjoittelua pitäisi olla enemmän Suomen maajoukkueessa. Hän tosin näkee siinä ongelmakohtia. Ensinnäkin pitäisi saada porukkaa sitoutettua yhteisharjoitteluun, jotta siitä saadaan vastetta.
Nousiaisen mukaan kärki on myös kapea ja tasoero Suomen kärjestä taaksepäin on valtava.
Siksi Nousiaisella onkin ehdotus oman hiihtouransa varrelta.
Jos omista ei löydy tarpeeksi porukkaa, tasoerot ovat liian suuria tai urheilijoita on sairaana sivussa, Nousiainen toimisi samalla tavalla kuin tehtiin Magnar Dalenin aikakaudella Suomen hiihtomaajoukkueessa 2010-luvun vaihteen molemmin puolin.
Tällöin yhteisleirityksiin otettiin mukaan erilaisia taitajia ulkomailta.
– Oli aina jonkun asian spesialisteja. Joku oli sauvarinteessä hyvä tai joku oli hyvä hiihtämään rullahiihtoa ylämäkeen. Joku oli hyvä hiihtämään tasatyöntöä. Aina löytyi hyviä tyyppejä sparraamaan meitä, kun meillä oli silloinkin pieni joukkue, Nousiainen kuvailee.
Nousiainen kannustaisikin Suomen valmennusjohtoa hankkimaan ulkomaalaisia mukaan treeneihin.
Päävalmentaja samaa mieltä
Suomen päävalmentaja Teemu Pasanen puhuu yhteisharjoittelusta lähes samaan tapaan kuin Ville Nousiainen.
Pasanen näkee, että yhteisharjoittelu veisi varmasti eteenpäin Suomen naisia ja nostaisi heidän tasoaan. Päävalmentaja kertoo, että miehet ovat sparrailleet enemmän muiden maiden kanssa.
– Tässä on kuitenkin kyse siitä, että sparrausvastuksen pitää olla riittävän hyvä. Meillä on vähemmän naisia kuin miehiä sillä tasolla, että he pystyvät harjoittelemaan yhdessä. Miehet pystyvät harjoittelemaan enemmän yhdessä.
– Jos naisilla on pieniä ongelmia sairasteluiden tai loukkaantumisten kanssa, niin heitä ei yhtäkkiä olekaan. Silloin pitää miettiä, pystytäänkö saamaan jotain yhteistä muiden maiden kanssa, Pasanen analysoi.
Pasanen liputtaisikin sen puolesta, että naisilla olisi jatkossa enemmän yhteisharjoittelua. Päävalmentajan mukaan miehissä yhteisharjoittelu on tuottanut tulosta.
– Viime kesänä esimerkiksi Ranskan miesten kanssa tehtiin sprinttiharjoituksia Norjan-leirillä. Siinä varmasti molemmat saivat hyvää oppia, Pasanen avaa.
Perjantai-iltana Kerttu Niskanen antoi kuitenkin yhteisharjoitteluajatukselle lähes täystyrmäyksen.
– Leiritys on ollut suoraan sanottuna niin huonoa, että en ole halunnut olla siinä osana viime vuodet. Vaikka omalle rahapussille se jää, sitten se jää.
– Olen todennut niin, että jos haluaa tulosta, asiat pitää tehdä niin hyvin kuin mahdollista. Ei tässä ole niin montaa vuotta jäljellä, ettenkö haluaisi panostaa täysillä, Niskanen kuvaili.
Niskanen näki vain hyvin pienen mahdollisuuden, että Hiihtoliitto voisi tarjota hänelle unelmaleiritystä.
– Joku ihme pitäisi tapahtua, Niskanen täräytti.
Millainen se ihme olisi?
– Hiihtoliitolla olisi sellainen budjetti kesän harjoitusleireille, että se olisi riittävän hyvä, Niskanen kommentoi viitaten myös Hiihtoliiton talousongelmiin.
Liikaa kisoja korkealla ennen MM-kisoja
Kerttu Niskanen on ollut tällä kaudella hiihdon maailmancupin kokonaiskilpailussa kärkikarkeloissa.
Niskanen kertoi perjantaina Lahden hiihtostadionilla, että Trondheimin MM-kisat olivat kauden päätavoite, mutta hän jo ennen kautta ajatteli haluavansa satsata kokonaiscupiin.
Trondheimin MM-kisoissa Niskanen hiihti vain yhden henkilökohtaisen kilpailun. Niskanen oli perinteisen kympillä eli omien sanojensa mukaan kauden odotetuimmassa kisassaan yhdeksäs.
Sitä ennen yhdistelmäkisa jäi väliin, kun Niskanen halusi olla tuoreempi perinteisen kympillä ja parisprintissä.
50 kilometriä vapaalla hiihtotavalla Niskanen ei halunnut enää kilpailla, sillä oma vire ei tuntunut Suomen hiihtotähdestä mitalitaisteluun vaadittavalta.
Lisäksi Niskanen koki, että kovassa kelissä hiihdetty 50 kilometrin kisa olisi vaikuttanut seuraaviin maailmancupin kisoihin.
Vielä vuodenvaihteessa Tour de Skillä Niskanen oli palkintokorokesijaiskussa.
Niskanen on pureksinut MM-kisavireensä syitä niin, että hän oli hiihtänyt paljon kisoja. Niskanen oli tajunnut jälkikäteen, että hänelle tuli omien sanojensa mukaan kuormittava putki kisoja korkeassa ilmanalassa.
– Olemme miettineet, että koskaan aiemmin ei ole tullut tällaista settiä kisoja korkealla. Viihdyn todella hyvin korkealla, mutta leireillä ei koskaan tehdä tehoharjoituksia samaan malliin kuin tuli nyt kilpailuja korkealla.
– Hiihdin Les Roussessissa kolme kisaa, sitten mentiin Engadiniin. Siellä hiihdin kaksi kisaa. Sitten mentiin Cogneen. Siellä hiihdin kolme kisaa. Lyhyellä aikavälillä tuli aivan liikaa kisoja korkealla. Siellä ei samalla lailla palaudu, Niskanen analysoi ja muisteli tammikuun maailmancup-rypistystä.
