Eilen tiistaina kokoontunut Imatran elinkeino- ja kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että ne hyväksyisivät Vääräntalon asemakaavan muutoksen. Lautakunta toivoo, että Imatrankoskella tyhjillään olevan Vääräntalon kaava saa lainvoiman, jonka myötä tontille syntyisi uutta toimintaa.
Lautakunnan puheenjohtaja Pia Rantanen kertoo, että lautakunnassa kaava ei enää kirvoittanut juurikaan puheita, vaan ennen kaikkea jäsenet kantoivat yhteistä huolta rakennuksen ulkonäöstä ja turvallisuudesta.
– Toivomme, että pääsemme rakentamaan tulevaisuutta yhdelle kaupungin näkyvimmästä ja kaupunkikuvallisesti olennaisesta tontista, Rantanen painottaa.
Imatran kaupunki osti Vääräntalon kaksi vuotta sitten tanskalaisyhtiöltä. Tontti on 7 900 neliömetrin suuruinen.
Imatran kaupunki on suunnitellut Väärätalon kortteliin uutta toimintaa kahden mallin pohjalta.
Yhdeksän kannanottoa
Kaikkiaan Vääräntalon asemakaavaan tuli yhdeksän kannanottoa.
Kaupunki ja Etelä-Karjalan museo ovat olleet eri linjoilla siitä, mitä kaikkea pitäisi suojella.
Kaupunki täydensi kaavaehdotusta niin, että Vääräntalon kaareva osa saa suojelumerkinnän. Sen sijaan ilman suojelumerkintää jäivät Jukankadun ja Matinkadun puoleisten rakennusten osat.
– Kaareva muoto ja julkisivun avautuminen Koskenpartaan kävelykadun suuntaan on edelleen se tunnusomaisin ja tärkein osa rakennusta. Alkuperäisyyttä ei tulla näkemään rakennuksen julkisivupinnoissa, jotka täytyy poistaa korjaustyön yhteydessä, lisää kaupunki vastineessaan.
Kaakkois-Suomen ely-keskus huomautti tarpeensa saada tarkempi luettelo ja tietoa selvityksistä ja kaavatyön vaiheissa tulleista lausunnoista sekä johtopäätöksistä, joihin kaavaratkaisu perustuu. Kaupunki on täydentänyt luetteloa selvityksistä.
Kokonaisrakennusoikeus nousi Vääräntalon kaavaehdotuksessa kaksinkertaiseksi eli 10 800:sta 20 000 kerrosneliömetriin.
