Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomen kannattaa houkutella datakeskuksia tulevaisuudessakin, kokee selvä enemmistö Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneista poliitikoista.
Vastauksissa korostuu, että vaikeassa taloustilanteessa kaikki investoinnit ovat tervetulleita. Datakeskukset ovat miljardiluokan investointeja, ja niitä on tulossa Suomeen nyt useita. Hiljattain on kerrottu datakeskussuunnitelmista ainakin Forssaan, Varkauteen, Lappeenrantaan ja Kokemäelle.
Täysin varauksetta kansanedustajat eivät hankkeisiin kuitenkaan suhtaudu. Monet ovat vaatineet niille reunaehtoja ja tarkempaa tukipolitiikan tarkastelua.
– Tärkeää on, että mahdollisilla investointien tukimekanismeilla ei lähdetä tukemaan sellaisia hankkeita, jotka toteutuisivat muutoinkin, kokoomuksen porilaiskansanedustaja Mari Kaunistola toteaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi kuukausi sitten, että hallitus esittää datakeskusten sähkönkäyttöön liittyvän verotuen poistamista.
– Emme näe näiden yritystukien säilyttämiselle enää tarvetta muuttuneessa vero-, elinkeino- ja energiapoliittisessa tilanteessa, ministeri totesi.
Myös kantaverkkoyhtiö Fingridin entinen toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on arvostellut datakeskusten saamaa veroalennusta. Hänen mukaansa Suomen edullinen sähkönhinta on riittävä houkutus datakeskusinvestoinneille ilman verotukeakin.
Suomella runsaasti vetovoimatekijöitä
Ylen kyselyyn vastanneet kansanedustajat uskovat, että Suomella on useita valttikortteja, jotka vetävät datakeskuksia puoleensa.
– Suomi on houkutteleva ympäristö datakeskuksille ilman verotukeakin puhtaan sähköntuotannon, vakaan yhteiskunnan ja viileän ilmaston vuoksi, perussuomalaisten kankaanpääläinen kansanedustaja Jari Koskela ajattelee.
– Suomeen halutaan tulla hyvien olosuhteiden vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmasto, yhteiskuntajärjestys ja vakaat olosuhteet. Siksi on tarpeetonta antaa erityisiä vero- tai muita taloudellisia etuja, jatkaa perussuomalaisten Tomi Immonen Kouvolasta.
Useampi kansanedustaja on yhtä mieltä Suomen eduista.
– Kilpailuetumme on puhtaan siirtymän investoinneissa. Suomen viileä ilmasto vähentää datakeskusten jäähdytyskustannuksia, mikä tekee niiden operoinnista energiatehokkaampaa. Valttimme on myös kehittynyt siirtoverkko, kokoomuksen espoolainen Susanne Päivärinta toteaa.
Hän huomauttaa, että datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä voidaan myös käyttää kaukolämmityksessä, mikä tukee kestävää kehitystä.
Helsinkiläinen Atte Harjanne (vihr.) näkee tässä lisäpotentiaalia.
– Datakeskusinvestointeja pitäisi ohjata nykyistä enemmän hukkalämmön hyödyntämiseen ja joustokykyyn, jolloin ne tukisivat koko maan energiajärjestelmää paremmin.
Tempoilevaa veropolitiikkaa
Keskustan Hanna-Leena Mattila kokee, että ennen kuin datakeskuksia houkutellaan, Suomen pitäisi laittaa maan sähköntuotanto kuntoon.
– Nyt edettiin perä edellä puuhun. Hallitus ensin kovasti houkutteli datakeskushankkeita Suomeen ja sitten yhtäkkiä veti liinat kiinni.
Hän toteaa, että valtiovarainministerin ilmoitus veroedun poistamisesta oli pettymys Muhoksen kaltaiselle kunnalle.
Yksi suurista datakeskuksista on tulossa Kokemäelle. Kaupunginjohtaja Teemu Nieminen kertoo videolla, miksi hän pitää tempoilevaa päätöksentekoa ongelmallisena.
Tempoileva veropolitiikka nousee esiin monen kansanedustajan vastauksessa. Lahtelainen Mika Kari (sd.) kokee, että veropolitiikan pitäisi taata ennustettava ja vakaa investointiympäristö.
– Nyt hallitus yllättäen haluaa nostaa datakeskusten sähköveroluokkaa. Tämä ei anna hyvää kuvaa Suomesta. Verotukia pitää arvioida kriittisesti, mutta siinä tulee huomioida kokonaisuus ja usein hyvin laajat vaikutukset esimerkiksi alueiden elinvoimaan.
Rovaniemeläinen Markus Lohi (kesk.) kaipaa myös lisää selvityksiä ja laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, tuovatko datakeskukset mukanaan enemmän hyötyjä kuin veroetu aiheuttaisi kustannuksia.
– Tätä punnintaa tulee jatkuvasti käydä avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Joskus tehdään vähän liiankin äkkinäisesti ratkaisuja, ja voi olla, että kuvitellaan saatavan verohyötyjä, kun korotetaan veroja ja lopputulos onkin negatiivinen Suomelle.
SDP:n Joona Räsänen Lohjalta huomauttaa, että kaikkia verotukia on syytä arvioida kriittisesti, eikä datakeskusten alempi veroluokka ole poikkeus. Äkkinäisiä ratkaisuja hän ei kuitenkaan kannata.
– Jos selvityksen perusteella päädytään siihen, ettei joku verotuki ole tarkoituksenmukainen, tulisi muutos ilmoittaa ajoissa ja astua voimaan asteittain pidemmällä aikavälillä. Tempoileva veropolitiikkaa ei kannusta tuomaan Suomeen kipeästi kaivattuja investointeja millekään sektorille.
Turkulainen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on puoluetoverinsa kanssa samoilla linjoilla
– Myös vaihtoehtoiset mallit, kuten datakeskusten velvoittaminen osallistumaan sähköverkon joustoihin, tulisi selvittää ennen poukkoilua.
Sähkön hinta mietityttää
Yhtenä Suomen kilpailuetuna on datakeskusten näkökulmasta edullinen sähkö. Osa kansanedustajista pohtii, riittääkö sitä, jos tarve kasvaa suureksi.
Vasemmistoliiton turkulainen Johannes Yrttiaho näkee tässä mahdollisen ongelman.
– Ongelma on valtavasti kasvava sähkönkulutus, joka nostaa sähkön hintaa ja pakottaa rakentamaan verovaroilla uutta sähkökapasiteettia.
Moni datakeskuksiin varauksella suhtautuvista kansanedustajista pelkää erityisesti sähkön hinnannousua.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei olisi huolissaan, sillä näkymät viittaavat siihen, että sähkön hinta pysyy Suomessa kohtuullisena. Joustolle on silti tulevaisuudessakin tarvetta.
– Hintavaihtelu jatkuu varmaan tulevaisuudessakin sähkömarkkinoilla voimakkaana, mutta ilmeisesti ainakin osa datakeskuksista voi toimia aika joustavasti sähkön hinnan mukaan.
Myös tarjonta kasvaa kysynnän lisääntyessä.
– Suomessa on erittäin paljon sähköntuotantohankkeita, jotka lähtevät liikkeelle, jos kysyntää on. Monet datakeskushankkeista sopivatkin uusien projektien kanssa jo valmiiksi sähkön hankinnasta, Leskelä kertoo.
Suomeen tulossa suuria datakeskuksia
Suomeen on tulossa lähivuosina useita uusia, jopa Euroopan mittakaavassa jättimäisiä datakeskuksia.
Esimerkiksi Forssaan suunniteltavaa palvelinkeskusta on kuvailtu Pohjoismaiden suurimmaksi. Se olisi suurempi kuin Suomeen kaavaillut Microsoftin keskukset yhteensä. Forssan keskuksen kapasiteetti olisi toteutuessaan 450 megawattia.
Kokemäen valmisteilla oleva hanke on mahdollisesti vielä suurempi. Kanadalainen Bitzero Blockchain aikoo rakentaa Kokemäelle vaiheittain kaikkiaan noin 500 megawatin datakeskuskokonaisuuden.
Datakeskusten verotuen poistuminen ei todennäköisesti vaikuta sen toteutumiseen. Yle ei tavoittanut Bitzeron edustajia kommentoimaan tilannetta vaan näkemys perustuu Kokemäen kaupunginjohtaja Teemu Niemisen tietoihin.
Hän kertoo verotuen vaikutusten näkyvän kuitenkin selvästi valmisteilla olevien hankkeiden taloudessa.
– Sadan megawatin laitoksen sähkövero olisi laskennallisesti noin 500 000 euroa. Jos suunniteltu sähköveroluokan muutos tulisi, sähkövero olisi neljäkymmentäkertainen eli 20 miljoonaa. Isoista summista puhutaan eli kyllä sillä on merkitystä.
4.4. kello 14.06 Kaupunginjohtaja korjasi lausuntoaan ja viimeisen sitaatin lukuja muokattiin.
