Vuosi sitten huhtikuussa valkovenäläinen Stepan kaatoi helposti syttyvää nestettä OBI-rautakaupan lattialle Varsovassa. Sitten hän jätti paikalle etäyhteydellä laukaistavan sytyttimen ja lähti.
Yöllä hän palasi kaupan luo, laukaisi sytyttimen ja alkoi kuvata paloa. Stepanin video päätyi myöhemmin venäläiselle propagandasivustolle.
Pian paloi Liettuassa ja sitten taas Puolassa. Tämä kartta näyttää tuhopolttojen sarjan.
Paloissa ei kuollut ketään, mutta ne aiheuttivat mittavia taloudellisia vahinkoja.
Stepan sai maaliskuussa syytteet tuhopoltosta. Liettuassa ukrainalainen teini on syytteessä Ikean tavaratalon tuhopoltosta. Syyttäjän mukaan venäläiset lupasivat hänelle teosta 10 000 euroa.
Tutkija Maxime Lebrun pitää Venäjän sabotaasien uhkaa vakavana.
– Venäjän uhka on moninainen, strateginen ja yllätyksellinen, Lebrun sanoo Ylen haastattelussa.
Lebrun on tutkimus- ja analyysiyksikön varapäällikkö Helsingissä toimivassa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa.
Venäjän tiedustelupalvelut näyttävät Lebrunin mukaan tekevän yhä enemmän sabotaasi-iskuja Euroopassa.
Myös suojelupoliisi on varoittanut Venäjän sotilastiedustelu GRU:n iskuista Euroopassa. Supon mukaan iskut saattavat lisääntyä, jos Ukrainan sota päättyy.
Toimittajat kartoittivat tapauksia
Euroopan yleisradiounionin EBUn tutkivan journalismin verkosto tunnisti Euroopasta tältä ja viime vuodelta 61 sabotaasi-iskua, kyberhyökkäystä ja valeuutiskampanjaa, joilla näyttää olevan kytkös Venäjään.
Verkosto laski mukaan tapaukset, joissa joko viranomaiset, tiedustelulähteet tai toimittajien omat tutkimukset viittasivat Venäjään.
Tuhopolttoja on ollut ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Britanniassa paloi ukrainalaisyhtiön varasto. Venäjän laskuun toiminut britti on saanut teosta tuomion.
Tuhotöitä ovat olleet muun muassa iskuyritys bussivarikolle Tšekissä ja rajapoijujen poisto Venäjän ja Viron väliseltä rajalta.
Suomesta EBUn verkosto laskee Venäjään kytkeytyviksi tuhotöiksi vesilaitosmurrot Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Suomen viranomaiset eivät ole nimenneet tekijöitä.
Ilkivaltaa on tehty muun muassa Virossa. Venäläismielinen aktivisti rikkoi sisäministerin auton ikkunat Venäjän sotilastiedustelun käskystä. Hän sai teosta tuomion.
Monet asiantuntijat epäilevät Itämeren kaapelirikkoja Venäjän tilaamiksi. Suomen viranomaisten tutkinta on kesken.
EBUn verkoston listaamista iskuista kymmenen on johtanut tuomioihin, joissa Venäjä on osoitettu syylliseksi. 17 tapausta on syyteharkinnassa ja 34 tutkinnassa.
Venäjää on vaikea osoittaa varmuudella syylliseksi
Tutkija Lebrun ei ota kantaa EBUn toimittajaverkoston laskelmiin.
Hän sanoo luottavansa viranomaisten arvioihin. Monesti on vaikeaa osoittaa jotain yksittäistä tekoa juuri Venäjän valtion tekemäksi.
Se johtuu siitä, että Venäjä käyttää iskuissa usein joko järjestäytynyttä rikollisuutta tai täysin ulkopuolisia tekijöitä.
– Venäläisillä on tapana rekrytoida taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sosiaalisessa mediassa, kuten Telegramissa. He lupaavat heille pienen summan rahaa.
Lebrun kutsuu toimintatapaa iskujen ”uberisaatioksi” taksiyhtiö Uberin mukaan.
Tähän Venäjä on päätynyt sekä jälkien peittämiseksi että olosuhteiden pakosta. Euroopan maat ovat karkottaneet hyökkäyssodan alkamisen jälkeen paljon Venäjän vakoojia.
Monissa tapauksissa iskujen tilaajiksi on paljastunut venäläisiä tahoja. Tämäkään ei todista, että niiden takana on varmasti Venäjän valtio.
– Olemme oikeusvaltiossa, joten täytyy kunnioittaa todistustaakkaa. On oltava varovainen, jotta emme astu ansaan ja huuda sutta silloin, kun kyseessä ei ole valtiollinen toimija, Lebrun sanoo.
Hyvä esimerkki on Itämeren kaapelirikot. On epäilyttävää, että Venäjän varjolaivastoon kuuluvat alukset ovat katkaisseet useita tietoliikennekaapeleita lyhyessä ajassa.
Silti toistaiseksi ei ole osoitettu, että teot olisivat varmuudella tahallisia. Kilpaileva selitys on, että Venäjä on tuonut Itämerelle lyhyessä ajassa paljon huonokuntoisia ja osaamattomien miehistöjen kuljettamia aluksia, jotka aiheuttavat vahinkoja.
Riskit kasvavat
Samaan aikaan Lebrunin mukaan näyttää siltä, että Venäjä on alkanut ottaa yhä suurempia riskejä.
– En usko, että venäläiset todella pelkäävät jäävänsä kiinni, Lebrun sanoo.
Hyvä esimerkki on viime kesän pakettipommit, joista läntiset tiedustelupalvelut epäilevät Venäjää.
Heinäkuussa Liettuan Vilnasta lähti DHL-yhtiön lentorahtina ainakin kolme pakettia kohti Yhdysvaltoja. Paketit eivät koskaan päässeet perille, koska ne syttyivät tuleen logistiikkakeskuksissa eri puolilla Eurooppaa.
Puola otti syksyllä neljä ihmistä kiinni tapaukseen liittyen, BBC kertoo. Puolan syyttäjälaitoksen mukaan Venäjän tarkoituksena oli testata, voisiko Pohjois-Amerikkaan suuntautuvia lentoja sabotoida.
Syyttäjän mukaan oli vain hyvää onnea, etteivät paketit räjähtäneet kesken lennon. DHL käyttää toimituksissaan sekä rahti- että matkustajakoneita.
Tutkija Lebrunin mukaan tämänkaltaisten iskujen tarkoituksena on luoda epävakautta Eurooppaan.
– Tarkoitus on pelotella väestöä. Tämä on lähellä terrorismia, Lebrun sanoo.
Venäjän toinen tavoite on heikentää Euroopan tukea Ukrainalle. Nämä iskut ovat tarkemmin kohdennettuja esimerkiksi asevarastoihin ja -tehtaisiin.
Viime kesänä paljastui myös suunnitelma Saksan suurimman asevalmistajan Rheinmetallin toimitusjohtajan Armin Pappergerin murhaamiseksi.
CNN:n tiedustelulähteiden mukaan suunnitelman takana oli Venäjä. Nato on vahvistanut tiedon suunnitelmasta mutta ei tekijästä.
Tutkija kehuu Suomen toimintaa
Tutkija Lebrunin mukaan Euroopan maat ovat parantaneet toimiaan uhkiin vastaamisessa. Ne toimivat nopeammin ja pyrkivät saamaan tekijöitä oikeudelliseen vastuuseen.
Hän pitää hyvin onnistuneena tapaninpäivän operaatiota, jossa Suomi pysäytti merikaapelien katkaisemisesta epäillyn Eagle S -aluksen. Näin on mahdollista selvittää, mitä merellä todella tapahtui.
Lebrun toivoo eurooppalaisilta vielä lisää joustavuutta ja yllätyksiä, jotta myös vastapuoli pysyisi varuillaan. Myös lainsäädäntöä olisi tarpeen kehittää, jotta Venäjää voi rangaista silloin, kun se jää iskuista kiinni.
