Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tiistaina, että hallitus lisää rajusti Suomen puolustusmenoja.
Vielä on kuitenkin kysymysmerkki, mistä rahat kaivetaan.
Yle kysyi talousviisailta, mistä puolustusmenojen paisuttaminen on pois ja mitä se tarkoittaa muutenkin velkaiselle valtiolle. Aihetta kommentoivat taloustietelijät Sixten Korkman ja Markus Jäntti sekä valtiovarainministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen.
Majasen mukaan hallituksen päättämä puolustusmenojen raju lisäys on historiallinen ja huikea satsaus Suomen talouden kokoon nähden.
Suomen puolustusmenot kasvavat kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Se tarkoittaa rahassa noin kolmen miljardin euron lisäystä.
Puolustusbudjetti tulee todennäköisesti yli 2,5-kertaistumaan vuosien 2020 ja 2029 välillä.
Velkaantuminen voi pahentua
Hallitus on ollut pahoissa vaikeuksissa velkaantumisen hillitsemisessä, joka on sen keskeinen tavoite. Nyt puolustusmenojen kasvattaminen lisää entisestään painetta velanottoon, sanoo Majanen.
– Tämä luo velkaantumispainetta, mutta kysymys on siitä, onnistutaanko se hallitsemaan.
Rahojen käyttäminen armeijaan voi Majasen mukaan kääntää velkaantumisen entistä huonompaan suuntaan, jos vastaavia säästöjä tai veronkorotuksia ei pystytä tekemään muualta eikä talouskasvu kiihdy ennustettua nopeammaksi.
Ongelma menojen kattamisesta on tosin lankeamassa vasta seuraavalle hallitukselle.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi Ilta-Sanomien vaalitentissä tiistai-iltana, että puolustusmenojen kasvattaminen ei tällä vaalikaudella vaadi lisävelan ottamista eikä sitä, että on pakko tehdä lisäsäästöjä muualta.
Myös taloustieteilijä Sixten Korkman pitää selvänä, että puolustusmenojen kasvattaminen voi lisätä valtion velkaantumista entisestään. Vaikka kansainvälisen talouden näkymät ovat synkemmät kuin Suomessa toivottaisiin, hän ei ”maalaisi pirua seinälle”.
Korkman lohduttaa, että Suomen julkisen talouden velkaantuneisuus ei ole kansainvälisesti katsoen kriisirajalla.
– Suomi ole millään tavalla ainoa näiden ongelmien kanssa, vaan sama koskee kaikkia Euroopan maita. Saksa on juuri tehnyt päätöksen siitä, että he ovat siirtämässä velkaantumistavoitettaan suomalaiselle tasolle pikemmin kuin että Suomi olisi hakeutumassa Saksan tasolle, Korkman sanoo.
– Jonkinasteinen velkaantuneisuuden kasvu tulee tapahtumaan halusimme tai emme, koska tilannetta ei voi muuttaa kovin nopeasti. Ja kuten näemme ennusteista, se jatkuu edelleen vielä joitain vuosia.
Poikkeustilanne vaatii poikkeustoimia
Turvallisuustilanne on muuttunut niin radikaalisti, että taloustutkijan mukaan sen pitäisi näkyä myös siinä, millaisia toimia pohditaan.
– Kun ollaan poikkeusoloissa, täytyy miettiä poikkeuksellisia toimenpiteitä, sanoo kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta.
Jäntti sanoo, että jatkosodan jälkeen Suomessa otettiin käyttöön kertaluontoinen varallisuusvero, kun evakkoon lähtenyt siirtoväki piti asuttaa.
Hänen mielestään nyt olisi ajateltavissa, että puolustusvalmiuden korottamisessa turvauduttaisiin jälleen kertaluontoiseen varallisuusveroon. Perintöveron poistamisen Jäntti taas vetäisi heti pöydältä.
Myös Sixten Korkman hautaisi heti ajatukset perintöveron poistamisesta. Karsimisen varaa taas olisi Korkmanin mukaan esimerkiksi yritys- ja verotuissa.
– Sieltäkin olisi jokin miljardi raavittavissa ilman, että kansantalous siihen mitenkään kaatuu, hän sanoo.
Juha Majanen taas sanoo, että Suomessakin vaihtoehtona voisi olla samantyylinen puolustusvero, josta Virossa on keskusteltu.
– Mutta ne ovat viime kädessä poliittisia valintoja.
Talouskasvu pehmentäisi
Majanen ei lupaa, että lisärahat armeijalle löytyisivät ilman velanottoa tai leikkauksia. Isot säästöt tai kovat veronkorotukset voivat kuitenkin heikentää talouskasvua.
Keskeistä Majasen mukaan on, että Suomen talouden kasvua saataisiin nopeutettua.
Se voisi rahoittaa osan puolustusmenojen lisäyksestä, mutta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloittama kauppasota uhkaa pilata orastavan kasvun.
Majanen laskee sen varaan, että puolustusmenojen kasvattamisella on elvyttävä vaikutus. Suomalainen teollisuus hyötyy Majasen mukaan siitä, että Saksa satsaa tuhat miljardia euroa puolustukseen ja infraan.
– Tässä on hyvä havaita, että kotimainen puolustusteollisuus on kasvanut huomattavasti. Se, mitä valmistamme, kiinnostaa myös muita maita, jotka myös kasvattavat puolustusmenojaan.
Myös Sixten Korkman on optimistinen, että armeijan menoihin löytyy rahaa muualta.
– Sanoisin, että on paljon eri kanavia, kuten talouskasvua, julkisten menojen tehostamista tai verotusta, jolla tätä voidaan paikkailla.
– Minusta ei kannata dramatisoida sitä, että kolme miljardia muuttaisi näkymiä ratkaisevasti. Vaikka on tietysti ikävää, että samanaikaisesti talousnäkymiä heikentää tullisota, johon Yhdysvallat on meitä sysäämässä.
Hyvinvointivaltio uhattuna?
Jos puolustusmenojen kasvu katettaisiin leikkaamalla muualta, se näyttäisi Markus Jäntin mukaan ”aika ikävältä” hyvinvointivaltion näkökulmasta.
– Hyvinvointivaltio on perustettu ratkaisemaan ongelmia, ja mitä enemmän leikataan, sitä enemmän ongelmia jää ratkaisematta. Jotkut ajattelevat, että hyvinvointivaltio on ylellisyyshyödyke. Ei ole, se korjaa markkinoiden epäonnistumisia, Jäntti sanoo.
Vasemmalta on arvosteltu, että hallituksen politiikka on jo nyt tuhonnut hyvinvointivaltiota, ja että hallituksen tavoite on romuttaa hyvinvointivaltion rakenteet.
Sixten Korkman ja Juha Majanen torjuvat ajatuksen, että lisämenot tarkoittaisivat hyvästejä hyvinvointivaltiolle.
Majanen huomauttaa, että valtion budjetti on 86 miljardia euroa. Kolmen miljardin leikkaaminen siitä pois ei vielä tarkoittaisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion purkamista.
– Siinä ei ole vielä sellaisesta summasta minusta kysymys.
Lykkääminen ”lyhytnäköistä”
Jäntti kehottaa hallitusta varautumaan heti sen sijaan, että se jättäisi puolustusmenojen kattamisen seuraajalleen.
– Asian lykkääminen seuraavalle hallitukselle on lyhytnäköistä.
Jäntin mielestä olisi perusteltua, että menojen kattamiseen haettaisiin ratkaisua parlamentaarisesti, mistä on perinnettä puolustuspolitiikassa. Rahoituksen hakeminen olisi Jäntin mukaan suotavaa tehdä tasapuolisemmin kuin nyt on tehty. Ongelmaa pitäisi ratkaista laajalla rintamalla laajan poliittisen yksimielisyyden vallitessa.
– Päällä on poikkeustilanne. Näkymät ovat menneet kertaheitolla täysin epävarmoiksi Yhdysvaltain aggressiivisen käyttäytymisen takia. Nyt kysytään kansallista yhtenäisyyttä, hän perustelee.
