Viime vuoden elokuussa rovaniemeläisessä Korkalovaaran peruskoulussa siirryttiin ideasta tekoihin. Rehtori Antti Aholaisen mielessä oli kytenyt pitkään idea miljoonan sivun lukuhaasteesta, jolla voitaisiin saada koululaiset innostumaan lukemisesta. Idea syntyi tarpeesta. Kaikki tutkimukset osoittavat lukuinnon ja -taidon hiipuneen. Aholaisen mukaan tämän näkee ihan käytännössä.
– Se näkyy lukemisen ja opiskelun sinnikkyydessä. Ei jakseta lukea pidempiä tekstejä.
Aholainen kertoo, että tiedon omaksuminen on haastavampaa lukutaidon hiipuessa.
– Lukeminen on taito, jota pitää harjoitella samalla tavalla kuin muitakin taitoja.
Korkalovaaran miljoonan sivun lukuhaasteeseen osallistuivat sekä oppilaat että opettajat. Äänikirjat ja sarjakuvat eivät kuuluneet haasteeseen. Kirittäjänä toimi paikallinen Ylikylän koulu, joka lähti haasteeseen mukaan. Korkalovaaran koulu saavutti miljoonan luetun sivun määrän 20. maaliskuuta. Aholainen muistaa tuon päivän hyvin.
– Oltiin opettajien huoneessa kun se tieto tuli. Se oli hieno hetki. Olen todella ylpeä tästä yhteisöstä.
Yhdessä samaan suuntaan
Korkalovaaran koulussa perustettiin opettajista koostuva tiimi vetämään miljoonan sivun haastetta. Tiimi loi lomakkeet, johon oppilaat ja opettajat kirjasivat luettuja sivuja sitä mukaa, kun niitä kertyi. Kun ensimmäiset tulokset saatiin kirjattua yhteiseen taulukkoon, yhteishenki ja into vain kasvoivat. Muun muassa scifiä, fantasiaa ja sotakirjallisuutta lukeva 8. -luokkalainen Anette Seppänen muistaa sisuuntuneensa.
– Viime vuonna hävittiin aika pahasti Ylikylän koululle urheilukilpailussa. Piti näyttää, että ollaan ainakin parempia lukemaan.
Monen oppilaan lukuinto kasvoi haasteen etenemisen myötä. Samalla koulun yhteishenki parani. Haasteella oli opettajien ja oppilaiden mukaan muitakin positiivisia vaikutuksia. Seppänen kertoo yhden olennaisen.
– Olen keskustellut kirjoista ja lukemisesta sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa en varmaan muuten puhuisi.
Viidennellä luokalla käyvä Iina Metso kertoo lukeneensa haasteen alussa vain haasteen takia. Fantasiakirjallisuudesta kiinnostunut Metso huomasi pian lukevansa ihan omasta halusta.
– Halusin tietää mitä tarinoissa tapahtuu. Sain tietää myös kavereiden mausta.
Lukemisen pariin pienin askelin
Lukuintoa ja lukutaitoa selvittäneet tutkimukset ovat pitkään kertoneet sen, minkä opettajat näkevät käytännössä. Lukemiseen käytetty aika laskee. Muun muassa Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan (2020–2021) 10–24 -vuotiaat nuoret miehet lukivat vähiten, 9 minuuttia päivässä. Tähän laskettiin kirjojen lisäksi myös lehtien lukeminen, e-kirjat ja äänikirjojen kuuntelu. Lukemiseen käytetty aika on laskenut kaikissa ikäryhmissä vuodesta 1987 lähtien.
Lukuinto luodaan pienenä ja paremmat edellytykset lukemisen pariin on kodeissa, joissa luetaan enemmän. Some- ja pelimaailma syövät lasten ja nuortenkin aikaa koukuttavuudellaan. Tämän on huomannut myös Korkalovaaran koulun 4b- luokan luokanopettaja Eeva Liimatainen.
– Joillekin lukeminen on monesti jopa vastenmielistä.
Liimataisen mukaan resepti on yksinkertaisen lempeä, jolla nuoria voi haastaa lukemiseen.
– Osa vaatii pieniä tavoitteita. Luetaan viisi minuuttia, kaksi minuuttia tai yksi sivu kerrallaan.
Liimatainen muistuttaa, että lukemisessa sisällön pitää olla mielenkiintoista. Oppilaiden täytyy saada valita itse luettavat kirjat. Apua saa kavereilta tai vaikka kirjaston henkilökunnalta. He osaavat antaa vinkkejä harrastusten tai mielenkiintojen pohjalta.
– Meillä käy koululla kirjastoauto kerran kuussa. Kyllä sen lukuinnon kasvun sielläkin huomasi.
Haasteen myötä lukemiseen koukuttunut rehtori Antti Aholainen on lukenut haasteessa itse 25000 sivua. Hänellä on meneillään tiukka kilpailu yläkoulun oppilaiden kanssa. Sivumäärät eivät hänen mielestään näin kauniiden tulosten äärellä kuitenkaan merkitse.
– Ei haittaa ollenkaan, vaikka jäisin hopealle tässä kilpailussa.
Korkalovaaran koulussa luettuja sivuja lasketaan edelleen.
